Penang Baby!

Perjantai 28.10


Leong is back!!! <3 <3 <3

Kun teksti oli kiikutettu kouluun oli aika alottaa henkinen ja fyysinen valmistautuminen Penang reissua varten. Ei vaan se et piti selvittää ainanen vaatedilemma mut kans valmistautuminen siihen et reissussa tulee mun ja Palman lisäks oleen kaks muuta tyttöö.. Ranskalainen Amelie ja saksalainen Veronica kenenstä kummastakaan ei silleen pahemmin välitetä…

No alotettiin tää valmistelu käymällä ensin läpi omat vaatekaapit, sen jälkeen toistemme vaatekaapit ja sit viel Alian ja Rebeccan vaatekaapit. Kaiken penkomisen ja kaivelun jälkeen laukku oli sitämyöten täynnä että oltais voitu mennä vaikka viikon lomalle. No ainakin on hyvä että ei varmasti tarvii nakkena juosta reissussa!

Henkinen valmistautuminen alotettiin menemällä vaihtamaan Malesian höpöjä ja syömään illallista Clemeen. Aikasemmin päivällä olin törmänny saksalaiseen Sebastianiin hississä, jolle paljastin et ollaan menossa Clemeen ennen reissua eikä tulla porukan mukana U – townista. Nyt jamppa sit soitti että kerta kun olen menossa Clemeen ja tiedän niin paljon ruoasta ja hivenaineista niin voisinko ostaa hänelle rautatabletteja… Hetken mietin että paljon oikein join edellisenä iltana Halloween juhlassa ja onnistuinko sanoon jotain mun rauta ja urheilu tekstistä. Mutta kuulemma jamppa ei ollut naamiaisissa..huh! 

Rauta shoppailun, illallisen ja rauhottelu Tigerin jälkeen oli aika hypätä MRT:hen ja lähtee kohti Kranji asemaa, mistä bussi Malesiaan lähti.

Vincent ja Roel MRT:ssä

Palman kanssa Kranji asemalla

Lasse ja mansikkapirtelö

Kranjin asemalla oli jo suurin osa populasta jo odottelemassa kun tultiin paikalle. Osa porukasta oli aika raatona edellisen päivän naamioitumisesta, kuten edellisessä osiossa maassa pötköttelevä jenkki Casey joka väitti olevansa koko Penang reissun täysi selvänä…


Reissun järjestäjä Leong tuli paikalle viimesenä ja vihdoin päästiin lähtemään kohti Malesiaa!


Julkisilla busseilla kulkeminen Malesiaan on sekä hauskaa, rasittavaa että yllättävää. Kun jonossa seisoo 20valkosta niin niitten perässä tulevat skippaa koko jonon ja ryysii ensimmäisenä sisälle. Ensimmäiseen bussiin pääsin sisään Lassen ja Frederikin kanssa. Raja-asemalla on ihan törky hauska kamera jossa ihmiset näkyy alasti, tarkotuksena on siis vaan nähä ruumiinlämpötila että maahan ei pääse mitään hyppykuppalaisia. Jouduttiin kuitenki odottaan muita joten istuttiin ja räkätettiin hetki kaikille niille ujoille jotka ties missä kamera on.

Leong oli järjestäny taas aivan super luksus bussin missä oli hyvä nukkuu parin päivän univelkaa pois kun oltiin ensin vähän mutusteltu matkaeväitä ja joristu edellisillan tapahtumista.

Lauantai 29.10

Penang Baby!

Bussi oli perillä aikasemmin kun mitä oli suunniteltu. Huoneet ei ollu vielä valmiit joten heitettiin kamat respaan, vaihdettiin vaatteet ja lähdettiin ettiin jotain paikkaa missä sais jotain aamupalaa.

Kello oli ennen ysii joten auki olevien paikkojen tarjonta oli aikas hintsuu. Lopulta päädyttiin porukalla ravinteliin missä sai sekä malesialaisen aamupalan ja kunnon jenkki läski aamupalan!

Aamupalan jälkeen lähettiin Palman ja Amelien kanssa kierteleen ja katteleen mitä kaikkee hotellin läheisyydest löytyy. Hotellia vastapäätä löyty  Hard Rock hotelli, kahvila ja kauppa joten halusin mennä kurkkaan mitä kaikkee kaupasta löytyy. Yllättävää löysin taas aivan ihanan T – paidan! <3 Luulen et mul on nyt T – paitoja koko loppu elämäks..

Kun olin taas törsänny päätettiin tyttöjen kans lähtee katteleen George Townia. Hard Rockin ulkopuolelta lähti bussi keskustaan mutta edellinen oli juuri menny ja seuraavan tuloa ei oikeen tiedä, kuulemma 15 – 55minuuttia eli ei aateltu jäädä tän aikahaitarin kanssa leikkimään kun aikaa kiertelyyn oli vaan yks päivä. Löydettiin taksi joka sanoi että 35 rupiaa ei ainoastaan vie meitä keskustaan vaan myös suklaatehtaalle matkalla.. Tarjoukseen oli siis pakko tarttua! Kuljettaja oli tosi mukava ja kerto paljon Penangin historiasta ja turreilu mahdollisuuksista. Valitettavasti loma oli niin lyhyt et ei ees pystytty harkitsemaan eri ohjelmanumeroita.

Suklaatehtaalla saatiin maistella eri makuja ja erikoisuuksia törkymäärin ja ihan itekki yllätty siitä kuin sitä mahtuukin niin paljon suklaata ihmiseen jättimäisen aamupalan jälkeen. Ei taaskaan tarvinnu saada laihtumispelkoa!

Kuski ajo meijät keskelle shoppailu ja hektisyys aluetta George Townissa. Suurinosa kaupoista ei ollu vielä auki mutta kauppakeskukseen kuitenki pääs sisälle. Joten ensimmäinen tunti meni ikkunashoppaillessa.

George Town, Penang

 

Shoppailukatu, Penang street

Vihdoin kaupat aukes kello 11 ja pääs oikeesti hypistelemään ja näpylöimään kaikkia ihanuuksia ja muotimurhia. Palloiltiin isossa ostoskeskus kompleksissa eksymiseen asti jolloin päätettiin että Penangissa on pakko olla jotain muutakin kuin yli-ilmastoilu yli iso ostoskeskus. Onneks Leongilta tuli viestiä että otetaan lounas tärsykt vartin päästä.  Kello oli jo yli 12 joten päätettiin mennä jonnekin istuun ja ottaan kylmät Tigerit. Se ei onnistunukkaan ihan niin helposti ku oltiin ajateltu.. Muslimimaassa ei Tiger metsästys käynykkään niin kädenkäänteessä. Populat enemmänkin nauro meille kun kysyttiin että löytyykö olutta. Onneks jonkun ajan seikkailun jälkeen nähtiin kaukaisuudessa kyltti missä luki Carlsberg. Voitto!

Ehdittiin just istuu alas kun Leongilta tuli viesti et pojat on jumissa liikenteessä ja myöhästyy ainakin puolella tunnilla. No sinänsä ihan kiva että ilmotti tällasesta yllätys ruuhkasta koska meinattiin ottaa pienet oluet mutta nyt oli aikaa istuu melkeen tunti.

Oli relaksoivaa istuskella rauhassa lämpösessä ja nauttii lomailusta hirmu stressailun ja sykkimisen jälkeen. Sovittu aika lounastreffille oli 12:30 ja jampan taapu paikalle 13:45. No sama se, me oltiin saatu tiikurit. <3

Lounaalle mentiin paikalliseen food courtiin mistä kaikki varmasti sai haluamaansa murkinaa…Joka meijän tapauksessa tarkotti sitä että Amelie halus vettä koska oli niin lihava, jenkkiläinen Casey sai hampparin ja raneja ja Frederik sai ostettua kokonaisen grillatun kanan.

Maailmanhistorian pisimmät syömäpuikot!

Leong ja Fredu

Kun kaikki oli saanu haluamaansa murkinaa lähettiin tyttöjen kans katteleen kunnon Penangia ja George townia.

The Esplanade

Queen Victoria Memorial Clock Tower

State building

Kaiken kiertelyn ja kulttuuri nähtävyyksien lälkeen alettiin bongaileen olennaisia asioita, kuten pullokauppaa tai 7-11:iä. Just kun alko tuleen vettä kuin kaatamalla löyty tällaiset aarreluolat, ja vielmolemmin puolin tietä!

Brenakaupat oli molemminpuolin Love Lanea.

Löyty brena kaupasta.

Kun oltiin saatu pullokokoelma kasaan oli aika bongaa taksi hyvään hintaan. Ikuinen ongelma on se kun kuskit ei haluu laittaa mittaria päälle vaan haluaa päättä hinnan etukäteen. Tavallaan hyvä systeemi sillä sit jos kuski eksyy niin eipähän mene mun piikkiin, mut sit taas hinnat on jotain aivan muuta ku mitä mittarin kans.

Taksi löyty ja varmaks osotteeks sanottiin Hard Rock Hotel minne ainakin kaikki löytää. Jotenkin kummasti kun päästiin istumaan ilmastoituun ja mukavaan taksiin ei menny kauaakaan kun nukuin ku pieni possu ja heräsin vasta kun tytöt sano et ollaan perillä.

Kello oli vasta viis ja illallinen oli sovittu seittemäks joten yritin vielä vähän jatkaa unia että jaksais paremmin illalla. Ameliella oli tosin muut mielessä ja kun lyyli tuli suihkusta hän alko availeen kaikille oluita ja huuteleen niin että ei paljoo enää nukuttu. Oli parempi ryysii suihkuun ja laittautumaan.


Alettiin oleen aikas valmiita ja oli aika siirtyy poikien luo tarkistaan niitten valmius tilanne. Siellä ei ollu ku kolme jamppaa Leongin lisäks ja muista ei ollu tietoo. Ulkona oli alkanu jumalaton myrsky ja oli aika hyvin tiedossa että skoottereilla reissaavia jamppoja ei tuu hetkeen näkymään. Kun vihdoin oltiin saatu muutama jamppa paikalle ja kello oli jo lähempänä kasia, päätettiin ottaa ja lähtee syömään, muista viis.

Paikka oli samaa sarjaa kun missä käytiin Kuala Lumpur reissun aikana joten tiedettiin et siellä olis ihan törky hyvää pihviä!

Pitkän illallisen jälkeen lähettiin dallaileen hotellille missä kaikki muut oli chillailemassa. Meijän illallisseurueessa oli jenkkiläinen Casey jonka älykkyysosamäärä on noin kastemadon tasolla mutta pitää itteensä mensan puheenjohtajana ja sen jannun jorinat saa mun pada kiehuun yli joka ikinen kerta. Ei vaan se että jamppa pitää itteensä aivan älyttömän fiksuna vaan myös siis Brad Pittin kaksoisveljenä tai no ainakin luojan lahjana naisille, hänen omia sanojaan lainaten. Joten kävely hotellille ja purkaus jorinat Palman kanssa tuli tarpeeseen. Olin oikeasti ylpeä Palmasta joka ei ollu kipannu drinkkejään jannun naamariin illallisen aikana kun jampalta sateli vaikka minkälaisia ehdotuksia toiselta puolelta pöytää. Palma sano että ainoa syy pitää drinkit itellään oli just se että selviäis illallisen läpi.

Keskellä nappiaivo Casey

Itelle osu uusanorektikko Amelie joka selvin päin vielä kyseli kaikkien ruokalajien kalorisisällöstä ja parin viinilasin jälkeen tilas kermajäätelön ekstra kermalla.. No ihan hyvä kun lyyli oli kuulemma vedelly vaan hedelmiä kaks viimestä viikkoo..

Hotellille kun päästiin selvis että kaikki oli sellasessa super hönössä että oksat pois! Osa porukasta oli menny lilluttaan varpaitaan altaan reunalle ja muut tyhjenteli pulloja sitä tahtia että luulis litkun olevan vettä, miinus lopussa ilmenevä irvistys. No otettiin se mitä jäljellä oli litkuista ja liityttiin tyhjentely porukkaan.

Frederik toimi drinkki maisterina ja kyhäili vaikka mitä sekotuksia mitä oudoimmista raaka-aineista. No kaikki otti kuitenkin sen mikä jämyistä irtos. Drinkkejen sivuvaikutus oli että kaikki alko jorisemaan mitä oudoimmista asioista. Saksalainen kimeä - ääninen Sebastian halus tietää onko hän mun mielestä läski ja voinko antaa jotain laihdutuskikkoja ja temppuja hänen olemattoman pömppiksen eliminoimiseen... Tosi jees tanski jannua taas vaikutti kiinnostavan mitä tapahtui ja mitä mieltä oon hollandees kreikkalaisjumalasta.. Pysyn periaatteissa; en anna laihdutusvinkkejä pulkannaruille ja I don’t kiss and tell.. ;)

Ihmejuomaa..

Leong's Angels!

Porukka alko suunnitteleen kemuttamaan lähtemistä kun Leong sai yhtäkkiä viestin että virolainen Erko oli päättäny ottaa extemporee lähdön Penangiin ja oli tulossa hotellille. Odotettiin Erko paikalle ja sen jälkeen suunnattiin ulos.

Kun kaikki oltiin saatu ulos hotellilta oli porukan ymmärrys ja liikuntakyky menny entistä hitaammaks joten päätettiin Mujon, Amelien ja Audunin kans lähtee viilettään jo etukäteen baariin nimeltä sixty 9ine. Baari oli jonkun matkan päässä ja Amelie ja Audun putos porukasta koska Audun halus näyttää Amelielle kuinka hän osaa seistä käsillä…ei muuten osannu…

Ketään muita ei näkyny baarin luona mut päätettiin Mujon kans mennä kuitenki inessiiviin ja tarkistaa meno. Just kun oltiin maksettu ittemme sisälle tuli viesti palmalta et ei ookkaan tulossa 69baariin vaan jää hard rockiin koska porukan askel vetää jo niin ristikakkosta.

Sisäänpääsylipulla sai yhden oluen tai drinkin tiskiltä joten ryysittiin noutamaan omat pois. Tiskille mun viereen pukkas heti joku ruotsalainen jamppa, Martin, Lundista joka oli aivan varma et oon Malin, kenen kanssa hän on käyny alaastetta monta vuotta sitten… Yritin selventää tilannetta ja identiteettiä, mutta ei, ja tilannetta ei ainakaan auttanu se että Malin oli myös suomesta. Jamppa ei mitenkään halunnu uskoa että hän ei ole uudelleen löytänyt Malinia toiselta puolelta maapalloa vaan esitteli mut kavereilleen myös Malinina. Hengailtiin hetki Martinin ja sen kahen kaverin kans kunnes Amelie ja Audunkin selvis paikalle.

Jammailtiin aikamme ja skoretettiin Amelien kanssa koko porukalle melkeen ilmainen ilta kun joku paikallinen kroisos tykkäs et turisteilla pitää olla kivaa ja lykkäs meille pullon brenaa ja sitruunalitku kannun kouraan ja sanoi vaan että cheers. Yritettiin sanoa että ei voida tällaista vastaan niin jamppa sanoi että jos joku antaa toiselle lahjan, sitä ei voi palauttaa.

Baarissa oli myös ulkotila ja pooli jota mentiin katsastaan. Tää katsastaminen pääty aika ripeesti siihen et olin altaassa Mujon ja Audunin kans. Audun on tunnettu loistokkaista ideoistaan, tällä kertaa idea oli pyramidi.. No onnistuttiin ihan hyvin niin kauan kun Audun ei ollu mukana kokoonpanossa. Joko jampalla on mittarimadon tasapaino tai sit se oli vaan sen verran hyvässä tumussa että pyramidi ei yksinkertaisesti toiminu! No kun luovuttiin pyramidi ideasta paikalle pukkas lyyli jonkun jampan kans joka halus alkaa vesipainia. Audun ja Mujo oli totta kai mukana tällaisessa hulluudessa ja alkoi jo suunnittelemaan strategiaa ja toimintatapaa kunnes meille selvis et lyyli halus että kiipeen jommankumman jampan olkapäille ja sieltä painin hänen kanssa. No kerran sitä vaan ollaan täällä ja kerran sitä vaan voi harrastaa vesipainia baarissa nimeltä 69 random malesialaisen lyylin kanssa.

Vesipaini oli superhauskaa ja lillumis ja riehumisaika loppu joka kesken kun paikka meni kiinni kello puol 5.. Lähettiin takas hotellille tarkistaan mitä tuhoa sillä on tapahtunut.



Porukka oli suurimmaks osaks sammahtanu aurinkotuoleille tai lillu hotellin poolissa. Osa porukasta oli jopa suoriutunu nukkumaan joko koska halus saada jotain fiksua aikaseks seuraavana päivänä tai koska oli ottanu skoolaus hommat vähän liian raskaasti. Valveilla olevat Hard Rockilaiset kertoi illan menosta ja tapahtumista. Selvis et saksalainen Sebastian oli läppässy Palmaa samaisen läskiongelman takia ja pojat oli yrittäny käynnistää skootteria mutta onneks humalakeiju oli tenhy siitä niin vaikeeta että skootteri jäi paikalleen.

Jorisin vielä aikani Mujon kanssa ja lopputulos oli että ilta oli todella mukava. No siinä auringon noustessa ja jorinoitten ollessa aika kasassa päätin kiittää mahtavasta illasta ja mennä nukkumaan ja kuivaan lillutettuja vaatteita.

Sunnuntai 30.10

Mikä Väsy!

Herätys kello 12 kun check out oli kello 13, onneks ei tarvinnu muuta tehdä kuin laittaa lelut kasaan ja ottaa bikinit sivuun että aamulounaspalan jälkeen päästäis lähteen rantsuun grillaamaan itteemme.


Suoraan hotellin ulkopuolella oli intialaisitalialainen ravintola. Päätettiin mennä kokeileen tällasta eksoottista yhdistelmää. Tytöt otti italialaisosuuden ja mä intialaisen. Mun kanan piti olla jotain supertulista josta tarjoilija vielä varoitti ja naureskeli kun otin annoksen silti.

Aamupalalounaan jälkeen syöksyttiin Amelien ja Palman kans suoraan rannalle. Haluttiin dallailla vähäsen ja kattoo miltä ranta näyttää muuallakin kun vaan hard rock beachilla. Joku aika kun oltiin kävelty ja tuli jo toinen jamppa sanoon mulle et ”hey, you where at sixty 9ine last night” niin päätettiin mennä muun porukan kans sovinnolla Hard Rock rannalle.

Chillailtiin tyttöjen ja Leongin kans rannalla kunnes suurin osa muustakin porukasta tuli paikalle. Pojat halus mennä banana boat ajelulle ja totta kai mä olin tällasessa hulluudessa mukana kun hintaa huville oli 2€! Banana boat ajelu ei tosin ollu mikään hirmu menestys mun osalta koska totta kai pojat halus kiikutella banskua niin että olin heti ensimmäisenä vedessä..

Fredun kanssa hehkee liiviposeeraus

Bansku ride!

Jatko chillailun ja grillailun jälkeen lähettiin tyttöjen kans takas hotellille että ehditäis suihkuun ja vaihtaan vaatteet ennenku koko loppu porukka syöksyy samaan suihkujonoon.


Just kun oltiin kaikki suoriuduttu suihkusta alko taas aivan järkky myrsky ja ketään jannuista ei vielä näkyny kämpillä..

Onneks pojat pääs juostua kaatosateen läpi hotellille ja alettiin saamaan porukkaa kasaan lähtöä varten. Kun viimesetkin riiviöt oli kerätty talteen hypättiin samaan luksusbussiin millä tultiinkin ja lähettiin taas takas kohti Singaporea.

Tän miniloman aikana oli jo ehtiny mitta täyttyy monesta osallistujasta joten toiveena oli vaan saada laittaa ämpäri korviin ja olla ihan omissaoloissa. Tän matkan aikana mulle vielä enemmän vahvistu fiiwis että en tuu yrittämään alaa suurperheen äitinä, lastentarhan opettajana taikka terapeuttina kellekkään luuloläskille.

Yritin sykkii kouluhommia bussin alkumatkasta mutta yllättävän ripeesti iski monen päivän univelka ja väsymys joten sammahdin paperit kourassa ja yliviivauskynä kädessä..

Heräsin vasta parin tunnin päästä kun pidettiin ruokastoppi jossain paikallisessa Hawker Centerissä (Sama asia kuin food court).

Muonitus stopin jälkeen takas bussiin ja takas nukkumaan. Tai niinhän mä luulin.. Yks näistä joka oli saamassa mua hulluudenpartaalle reissun aikana oli itävaltalainen Lukas joka bussiin tultaessa tiedusteli että ”how much do you wanna sleep, i think this time would be good to use for study and i wanna learn chineese..”  HANKI OTSALAMPPU! Bussin lukulamput ei toiminu niin dorkis oli sit menny pyytämään että sais kaikki valot päälle joten kaikki muut paikat paitsi viimenen rivi oli valokeilan alla. Hullu saa olla mut ei tyhmä, ja tää jamppa oli saamassa mut hulluks joten päätin ulostautua tilanteesta ennenku pahemmin käryää käpy. Pojat katto bussin perällä leffaa joten menin peräpenkin bussinlattialle nukkumaan. Muuten aivan loistokas paikka paitsi et moottori oli just mun pään alla joten meteli oli hyvällä volyymilla. You have to choose your battles..

Jonkun ajan kuluttua Fredu meni nukkumaan joten pääsin penkille nukkumaan virolaisen Erkon ja tanskalaisen Mujon väliin. Pojat katto Gladiator leffaa jota itekki yritin hetken seurata kunnes meno leffassa alko meneen niin oudoks et päätin mielummin sulkee silmät ja katella mitä mun aivoissa tapahtuu. Jonkun ajan kuluttua Audunin läppärin akku loppu ja takaosa tyhjeni käkättävistä riiviöistä ja koko bussi meni hiljaseks. Lukaskin oli luovuttanu kiinanopiskelun kanssa koska muutkin oli ottanu herneen nenään valotuksesta. En kuitenkaan jaksanu enää siirtyyn minnekkään vaan jäin nukkumaan vikalle penkille, pitkäks venytettynä pyyhkeen alla ja pää danskin sylissä.

Reissun jälkeen ei ollu ihan sleeping beauty look kylläkään...

Pidettiin vessavälistoppeja aika usein joten nukkuminen ei nyt niin hyvin kuitenkaan onnistunu, joten ensimmäisen stopin jälkeen loppu yö meni joristessa Mujon kans kaikesta taivaan ja maan välillä. Ei ollu yhtään hullumpi yö taikka bussireissu.


Reissu oli aivan mahtava ja tiedän et se jää viimeseks tässä porukassa, ja oli haikeeta tulla takas kotiin.. Taas sai paljon uusia kokemuksia ja muistoja jotka tulee pysymään mielessä aina. Osaa reissun ihmisistä tulee tulemaan aivan hullu ikävä kun paluu kotisuomeen koittaa.. Leong on yks ihanimmista ihmisistä ketä oon ikinä tavannu. Suurin osa vaihtariajan hulluimmista muistoista on tullu kiitos Leongin.

Näihin fiilareihin loppuu Penang Baby reissu.


XOXOXO Giant Blonde