Halfway there, halfway where?

Hejsan mina vänner och andra som mig känner!

Taas on kulunu ikuisuus viime päivityksestä mutta hengissä ollaan ja kaikki on hyvin! Nyt on puoliväli reissusta menny ja kauhistun kun ajattelen että miten nopeesti aika on kulunut..samalla on kuitenki aivan törkee ikävä kaikkia siellä kylmässä ja ikävä jopa sitä kylmää, koleaa ja sateista säätä missä voi istuu sisällä viltin alla kuuman teekupin kanssa kynttilän valossa, syödä pipareita ja nauttii elämästä.. Täällä saunassa on kyllä sadetta mutta vähän eri meininki! Noniin asiaan.


Perjantai 30.9

Perjantai aamuna oli taas ihanaakin ihanempi luento. Ulkona oli kaatosade ja tolkuton myrsky mutta päätin ylittää itteni ja suoriutua kouluun. Oli kuitenki selviämässä kuin hirmu ihanan jännä mid term oli tiedossa ens viikolle...

TSÄDÄÄÄÄM!! Analysoi ja anna oma mielipide suolan ja verenpaineen yhteydelle.

Kun tää ihanuus oli selvinny pääsin onneksi lähtemään kotiin palloileen niin pitkäks aikaa että sali aukee ja sinne voi mennä karvasten intialaisten kans chillaileen.

En ymmärrä kun suomessa ja ruotsissa salit aukee jo ennen kuutta ja sulkee yheksän jälkeen..Täällä sama pusiness alkaa pyöriin vasta kello 11 ja luukut läppästään kiinni jo kaheksalta. Ja viikonloppusin ihmisten on pakko läskeillä koska sali on kiinni! Tosi usein haluis kuitenki tehä jotain jo aamulla tai myöhemmin illalla täällä monsuunisateitten keskellä. Ei voi mennä ulos käveleen koska eteensä ei yksinkertasesti vaan nää kun tulee vettä.

Kun olin saanu tarpeeksi fyysisestä sykkimisestä päätin tulla kotiin murkinoimaan ja tutkimaan verenpaine aihetta ja BIG TIME jumittamaan. Olin saanu mun nasse luennon sensoriikka opettajalta viestin joka pahoitteli sitä että he ei oo saanu mun ensimmäistä labraraporttia. Tässä vaiheessa mulla oli vaihtoehtona kertoo että en ole koskaan kyseistä raporttia edes tehny tai sanoa että tein sen yleiseltä koneelta indonesiasta joten mulla ei enään ole sitä tiedostoa ja olen pahoillani että viesti ei varmaan ole tullu perille huonon yhteyden takia. Valitsin jälkimmäisen ja pian tulikin viesti että, ei se mitään, aikaa on nyt keskiviikkoon saakka. Sen siitä saa kun ei ole rehellinen...toisen mahdollisuuden...

Pikkusen oli kuitenki pitkin päivää perjantai hotsitus ja hinku lähtee jonnekki viilettään illalla mut kaikki tytöt oli koulu jutuissa kiinni ja ainoo yli innokas lähtijä ois ollu Audun.. No päätettiin kuitenki että lähetään illalla porukalla Clementiin syömään.

Juhanan saku oli lähdössä illalla takas saksaan ja Palman luento veny entistä pidemmäks (loppuu normisti kello kuus mutta nyt roffaa kiinnosti jorista ainakin puoli seittemään) joten Juhku ja saku joutu jäämään kampuksen food courtiin syömään kun me muut mentiin suureen maailmaan. Seuraavan illan rantapirskeet oli kuitenki meillä ykkös juttuna mielessä mut oli hyvä käydä murkinalla ja sitten syöksyä bottle shoppiin löytöjä tekemään.

Vaikka mitä löyty ja fiiwis oli sekä väsyny että hilpee kotimatkalla.

Audun yritti monta kertaa ehdottaa kuinka hyvä idea ois pikkusen ottaa stoppii ja tyhjentää ostoskassejen sisältöä kun bussipysäkiltä käveltiin kotiin... Hyvin jaksettiin kuitenki koko matka kotiin kantaa kaikki lelut ja pullotkin säily seuraavaan päivään.

Lauantai 1.10

Aamulla oli semi sateista, pilvistä ja viileetä eli aivan ihana sää, ja varsinki mainio sää mennä lenkille! <3

Lenkkeilyn jälkeen, joka oli kyllä enemmin sitä että näin tuttuja joka 100 metrin välein ja jäin joriseen ja seisoskeleen ilman isompaa sykkimistä, sain hirmu koulu inspis fiiwiksen joten päätin alottaa mun mid term jutun ja rauta urheilu juttuja oikeen kunnolla.. Mä oon joskus kuullu et pitäis keskittyy vaan yhteen aivokkaaseen asiaan kerralla... siinä ois ollu ideaa.. päädyin loppukusemassa Dr. Phil sivustolle missä keskusteltiin läskeistä vege jenkeistä joilla on korkea verenpaine ja anemia samaan aikaan ja he ei voi pahemmin urheilla koska pelkää saavansa sydänkohtauksen. Jess! Oisin voinu yhdistää mun assignmentit yhdeksi Dr. Philin avulla.. Sehän on melkeen tieteellinen nettisivu.

Kun tajusin mihin olin mun epätoivosen sykkimisyrityksen kanssa päätyny päätin lopettaa ennen kun löydän itteni vielä ano - pron samankaltaisesta keskustelusta. Laittautuminen iltaa varten tuntu paljon tärkeemmältä kun tieteellisten tutkimusten lukeminen. Ja sitäpaitsi, en kuitenkaan vois yhen illan aikana impressaa ja järjelläsokaista Sentosan rantapirskeisiin saapuvaa kreikkalaista adonista, hollandeesi Stefua, mun verenpaine tietoiksuilla joten parempi satsata ulkoiseen sokeuttamisyritykseen.

Kun Palmakin oli saanu ittensä sokaisukuntoon, päätettiin mennä nappaamaan take away illallinen food courtista ja korkata viini pullo(t). Ruoka oli tapansa mukaan rasvassa uitettua ja kana lähinnä sen luita joten satsattiin siihen viiniin.

Pojilla oli omat pre partyt yläkerrassa minne meitä hirveesti ois haluttu kans. Rebecca sattu kuitenki tuleen kotiin pikkusen aikataulusta myöhässä joten Palma jäi fiksaan Repsua kun mä lähin katsastaan poikien reivit. Raukka Lena oli eksyny sinne kun ei oltu meijän priva pirskeistä mitään kellekkään ilmotettu joten kähvelsin Lenan mukaani ja tultiin alas odottaan että kaikki ois valmiita lähtöön.

Sentosa

Jess! Ilta oli aivan loistokas!

Kun tultiin paikkaan missä kaikki muutkin oli niin Kreikka/Hollanti hyökkäs heti joriseen ja huomautti että osaan myös pukeutua muuhun kun lenkkeily asuun. Jorisin ensin aikani Stefun kanssa kunnes tajusin että tästä ei tule mitään jos tähän heti jumittaudun. Ilmotin härralle kiltisti että zori vaan rahikainen mutta mulla on niin hirveesti kavereita kenen kans haluun catch up viime aikojen kuulumiset joten joudun feidaan hänet.

Sain joristua melkeen kaikkien paikalla olevien kanssa niitä näitä hetken ja juuri ennen viimesiä jorina uhreja Stefu hyökkäs taas kylkeen koska ei kuulemma mitenkään malttanut odottaa että jorinat ois joristu muitten kans. Siinä se sit loppu ilta menikin aivan loistokkaasti rannalla Krellantilaisen adoniksen seurassa. :)

=

Ilta oli jo melkeen muuttumassa aamuks kun alko pikkusen näyttään ja tuntuun siltä että kohta tulee vettä kaatamalla. Kaikki muut oli (taas kerran) käyny uimassa ja levittäny tavaroitaan hiekkaan sitä tahtia että suurimmalla osalla oli puhelimet, lompakot ja muu omaisuus "johonkin mä jätin sen" paikassa. Annoin puhelimeni Perille joka anto sen eteenpäin jollekkin ja se taas jollekkin ja se Lenalle että kaikki puhelimet saatais löydettyä. Itse luulin olevani tietoinen puhelimen olinpaikasta ja keskityn maailman parantamiseen paremmassa seurassa.

Kuulin vaan jossain vaiheessa toisella korvalla kun Lena kiitti puhelimen lainasta ja räpelsi mun laukkua kun toisella korvalla keskusteltiin millon Krellantilainen vois mut viedä illalliselle. Yhtäkkii alko tuleen vettä aivan ku saavista kaatais. Lähettiin kaikki kipitteleen taksille ja Stefu huuteli perään ja kyseli missä hän voi mut vielä illalla nähdä. Hyppäsin tyttöjen kanssa taksiin ja ilmotin jampalle että Perillä on mun numero ja sinne voi soitella.

Kotiin kun tultiin huomasin että puhelin ei ole mukana. Mietin että en enään ikinä mene sille riivatulle saarelle Lenan kans. Viimeks jäi taksiin ja se pelasti sen ja nyt en tiedä missä se on. Sain kuitenkin selvitettyä että puhelin oli vaan laitettu laukun päälle eikä sisälle joten siellä se pötkötteli rannassa. Sinne jäi tärsky soitot ja mun rakas vanhanliiton puhelin oli aivan yksin pimeässä.. Ei auttanu muu kun mennä nukkumaan.


Sunnuntai 2.10


Hädässä ystävät tunnetaan

Aamulla heräsin aikasin ja lähdin hakemaan puhelinta. Tiesin että kukaan ei ollut sitä löytäny koska se vielä soi eikä kukaan ollu siihen vastannu tai sammuttanu sitä. Onneks sain lainata Alian puhelinta että pystyin siitä soittaan ja tarkistaan sen olin paikkaa ja elitoimintoa.

Puhelin löyty just tasan siitä kohtaa missä oltiin edellisenä iltana istuttu. Aivan läpimärkänä. Hiton Krellantilainen jorgos kun sai mut täysin keskittymään häneen enkä huomioinu mun luuria ollenkaan.

Kotiin kun pääsin yritin kaikin keinoin saada mun vauvan heräämään vielä henkiin. Käytössä oli fööni, topseja, sakset, kynä ja riisiä. Mutta ei. Kokeilin kuitenkin jos akussa ois ollu vikaa mutta se toimi ja latautu. Tässä vaiheessa kyseinen tieto tuntu todella mitättömältä, mutta kaikella on joku universumin keksimä tarkotus...

Omalla suomi nokialla on vain yksi päätetty kohtalo, ja se on; toimia VAIN kun mun saunalahden kortti on inessä, muuten huutaa turvakoodia ja lukitsemis uhkailuja joten en oikein tienny mitä tehdä mun vielä toimivalla Singtel sim-kortilla...

Onneks Rebeccan suomi puhelin on paljon kiltimpi ja ymmärtäväisempi ja anto mun laittaa mun sim-kortin hänen ekrikssoniin. :)

Kun puhelin härdelli oli selvitetty yritin alottaa taas koulu hommia yhtä tehokkaalla tasolla kun mihin ne oli jääny edellisenä päivänä. Onneks ABC.com oli keksiny mulle paljon mielenkiintosempaa tekemistä..Greyn Anatomiaa ja Täykkäreitä täydeltä tuutilta. :)

Hömppäsarja kiintiön vähän täytyttyä yritin laittaa Palmalle illallis kutsu viestiä..Sony Eriksson ei selvästikkään oo mun puhelin koska se viesti jäi yritykseks. Lähdin siis ihan ovelle asti hakeen lyyliä illalliselle ja puhelin morkkiksen keventämis tuokioon. Taas ois hyvä syy liittyä raittiusseuraan...muu kun halvat vuokrat uppsalassa... No rapatessa roiskuu vai miten se menee... Taas jotain mistä voi oppia jotain hienoa.


Maanantai 3.10

Tekniikan retard lapsi...

Nää NUS ihmiset on päättäny yrittää tällasta juttua kun E - lecture week. Eli kaikki luennot on netissä "suorana lähetyksenä" No luennon piti alkaa niinkun muutenki normisti maanantaisin kello 10. Puolelta alkaa tuleen opettajalta viestiä että netti ei oikein toimi kampuksella mutta asiaa korjataan. Käsky tuli kuitenki että pitää pysyy linjoilla koska kaikki tää kiva voi alkaa minä hetkenä hyvänsä!!

Kello 12 tuli viesti että mikään ei nyt tosissaan toimi mutta kiitos osallistumisesta. Voi jumalation! Aurinkoinen päivä ja mitään saanu aikaseks paitsi toljottaa ja päivittää ruutuu joka sanoo että error error... Mä niin tykkään tällasist toimivist uudistuksista...valitettavasti tää ei ollu ainoa netissä ilmenevä ihana uudistus mikä sai mulle maanantai hepulin..

Uppsalan kursseja keväälle pitää hakee viimestään 17.10 ja ajattelin kerranki olla oikeen early bird ja hoitaa tällaset hommat pois alta hyvissä ajoin. Aikasemmin sveduilla oli (melkeen) TÄYSIN TOIMIVA systeemi sivulla studera.nu...Nyt nää tontut oli päättäny että, "Ei hei kaverit nyt vois vähän hankaloittaa tätä hakemista ja jo siinä karsii vähän porukkaa" Ja tämän idean tuloksena on nyt uudistus nimeltä antagning.se...Jotta mä voin sinne ilmottaa mitä mä haluun mun elämältä ja mitä oon tähän asti tehny tarviin turvakoodin joka ois pitäny tulla mulle jo viime kuussa...Minnekkään ei oo tullu mitään...

Kun nyt olin kerta jumittautunu kotiin niin jatkoin kotitentin ja nassen labraraporttia siihen asti kunnes ulkona sää alko oleen taas inhimillinen siellä liikkumiseen...

Oli aika mennä ostaan uus elämä mulle. Mun entisestä puhelimesta oli kaikki takuulaput sun muut tallella joten juoksin paikkaan mistä ostin hukkuneen puhelimen. Kerroin että en tiedä mikä tuli, akku meni ensimmäistä kertaa ihan loppuun asti ja se ei koskaan enään heränny siitä kuolleesta tilasta. Jamppa sano että hän ei voi sitä korjata mutta voin viedä sen jonnekki missä korjaus on yleensä aika halpaa, vain noin 100$.. No joo..kun puhelin itsessään oli sen 59 niin ei nyt oikeen nappaa...

Kipittelin pitkin Clementii ja kyselin käytettyjä puhelimia. Lopulta löyty 70$ Noksu joka on muuten ku uus mut yhtä kulmaa on käytetty varmaan pullon avaajana koska on ottanu vähän hittiä.. No sama se, nyt oli ainaki toimiva puhelin jota itseasias osaan käyttää! JA se edellisen puhelimen akku käy myös mun uuteen puhelimeen. Eli nyt pidän mun entistä puhelinta aina latauksessa ja sitten kun haluan virtaa täynnä olevan akun luuriin vaihdan vaan akkuja.

Tiistai 4.10

Botaniikkaa ja mikrobiologiaa koulussa, keittiössä ja kotona.

Aamulla päätin olla oikeen pirtsakkana ja alottaa päivän kävelyllä. Siihen aikaan kun kaikki normaalit ihmiset on lähössä kouluun, ei oo hyvä mennä käveleen. Tää lenkki oli taas yhtä menestystarina niinku edellinen..No ainakin sain kaikki missatut juorut viikonlopulta mitkä olin missannu.

Raejuustooo!! <3

Vaikka oli E - learning viikko niin labra pidettiin kuitenki ihan koulussa. Ihan kiva sinäänsä kun aletaan tutkiin tuotteiden kestävyyttä eri lämpöasteissa.. Oon tosin elänyt pienessä samankaltaisessa labrassa koko elämäni, keittiökaapit ja jääkaappi ala mamma. Viime kesän löytö jääkaapista oli hunaja joka oli menny vanhaks 1996.. Museo hunajaa.

Nasse ryhmä halus tietenki pitää kokouksen tän labran jälkeen ja miettii nimiä ja pakkauksia meijän uudistus tuotteelle. Nimissä oli hirmu hinku löytää joku kiinalainen sana tai lause..Jossa siis mulla on suuri osaaminen ja mielipide..jonkun ajan kimittelyn, kikattelun ja inside kiina vitsejen kuuntelun jälkeen päätin kerätä leluni, sanoo nättiä kiitoksia tästä ihanasta iltapäivästä ja lähtee kotiin.

Mulla tursu jääkaappi rändom kulahtaneita salaattiaineksia joten päätin jäädä kotiin tyhjentään vihanneshyllyä kun tytöt lähti Clemeen. Pyysin Aliaa että tois mulle jäävuorisalaattikerän. Illallisen jälkeen yritin epätoivosesti lukee taas suola artikkeleita mut olin taas aivan liian levottomalla hyppyheikki tuulella...easy tonet kinttuihin ja ulos!

Lähin kattoon lähellä olevaa isoo urheilukompleksii ihan vaan että ois joku haju mitä tarjontaa siellä on. Mä tarkotin tarjonnalla urheilukenttiä, maaleja ja varusteita..Siellä sattu myös oleen neljän JÄTTI kinkin kuulantyöntö harjotukset ja nää jampat tykkäs et oli tosi hauksaa että näytin heidän mielestään ihan barbilta. Hetken ajan kikattelun ja heidän lihasesittelyn jälkeen lähin hyvin rivakkaliikkein kotiin...

Tai...

Same same...

Kotiin kun tulin niin Altsu ja Repsu oli jo tehny paluun Clemereissulta. Ihmettelin että missäs se salaatti on. Alia tokas et ei niillä oo täällä sellasta normi silputtua salaattia. Mikä helevatan silputtu salaatti?! Joo no mulle selvis että kanadassa niillä tulee salaatti silputtuna pussissa ja hän luuli normi salaattia kaaliksi... "Toltako se näyttää alunperin?" Taas saa joko ihmetellä muitten pöllöyttä tai omaa nerokkuutta..


5.10 Keskiviikko

Alkometri tietokoneisiin!

Aamulla tytöt lähti reissuun Yogyakartaan minne muakin pyydettiin mukaan mutta tiesin et tää viikko tulee oleen hieman hektisyys joten jäin kotiin tältä reissulta.

Sain Juhkulta viestin että haluisinko lähtee salille sykkimään ennen pahinta ruuhkaa. Salilla oli kans suomalainen Laura jolta olin laukkua lainannu Balin reissulle. Laura on kans saamassa samaa ahdistus hepulia siitä kun aika loppuu kesken ja tuntuu ihan ku mitään ei ois ehtiny vielä tekeen täällä olon aikana.. Tytöt oli menossa torstai aamuna Arab streetille shoppaileen ja Laura pyys mua kans mukaan. Hyvältä pläniltä kuulosti joten mikä ettei.

Kun oli taas kroppa sykitty oli aivojen vuoro. Nakersi niin paljon ku ulkona on hieno sää ja oon jumissa huoneessa labra raportin kans...

Onneks Juhku pelasti mut jossainvaiheessa lounaalle ja Palmalta tuli viesti että hän tarvii viiniterapiaa illalla. Ihanaa saada jotain muuta ohjelmaa ja ruokaa ja jotain mitä odottaa! :) Sain Palmalle nakitettua salaatin/kaalin noutamisen samalla viininhaku reissulla joten ite ei tarvinnu muuta kun vetää super loppu sykkimiset ja odottaa Palmaa ja viiniä.

Kolme viinipulloa ja kaksi tyttöä...ja Audun.

Siinä sitten siemailtiin meidän kolmea viinipulloa ja joristiin henkeviä keskiviikko iltana. Amanda tuli kertoon että kanadalaiset on järjestäny kattobileet 8 kerroksen roof top terrancella minne voidaan hyvin tulla hengaileen muitten vaihtareiden kans. Jäätiin tosin vielä hetkeks kotiin kun saatiin Perkin liittyyn seuraan.

Yritettiin saada Per lähteen meijän kans ulos mutta jamppa ilmotti että lauantaina hän lähtee ulos meidän kans ja jää tänään kotiin nukkumaan. Kun Perille selvis että olen menossa Tioman poikien kans lauantaina ulos sain jotenkin Perille melonin kokosen herneen nenään. Oh no can do, norski ku norski. Ja just hänen lyylinsä on erikseen pyytäny mua pysymään poissa Perin elämästä joten hyvä ottaa korvike.

Ennen uloslähtöä käytiin kattoterassilla Amandan kavereita moikkaamassa.

Päädyttiin sitten kaikki porukalla lähteen Atticaan joka on fancy clubi alueella Clark Quella. Mut hei, Ladies Night! ;)

Mut ja Palma haettiin jonosta pois ja kiikutettiin suoraan ovelle ja drinkkiliput kouraan. Ou jeah! Saatiin Palman kans haettua yhet drinksut ennen ku kello oli sen 12 millon ne ei oo enään voimassa. Kun oltiin hakemassa seuraavia drinksuja, joku ranskalainen jannu, Julien, tarttu mua kädestä ja taivasteli sitä kuin näytän niin Cameron Diazelta... Joo no en tiedä kuin sievässä jamppa oli mutta yhtä sekasin oli hänen kaverinsa, Hadi, koska sano aivan samaa ja halus siitä hyvästä tarjota drinkin mulle ja Palmalle. Ja vielä toisenkin.

=

4 x

Tässä vaiheessa Palma kiitti mua mun sosiaalisista taidoista ja Cameron lookista ja häippäs jonnekki kanadalaisen jannun kans. Sinne hävis Palma. En itekkään oikein viihtyny tässä omituisessa porukassa kun muuten koko paikka kuhisi ihania NUS ihmisiä joten lähin ettiin oikeesti kavereita jotka tietää mut nimellä Mimma, ei Cameron.

Audunin näin vilaukselta jonkun paikallisen lyylin kainalossa. Siihen en halunnu sekaantua joten lähin istuskeleen Amandan kans.

Hetken päästä meijän seuraan lyöttäyty kaks ruotsalaist jannua jotka oli kans Balilla, Mats ja Simon. Mats on aivan ilmetty Chad Kroeger ja olihan mun pakko sille kertoo että koko tän ajan oon kutsunu häntä sillä nimellä. En ole kuulemma ainoa.

Kohta taas ranskis ja udda maalainen Hadi löys mut ja huuteli Cameron Diazta jo kaukaa. Olin jotenkin todella vaivaantuneen ja kauhistuneen näkönen ja pojat tajus et nyt on hyvä hetki jättää nää reivit. Simon totes ranskis & co:lle että nyt on Cameron ja Chad lähdössä kotiin.

Se sopi meille hyvin sillä sekä Cameron että Chad oli aivan sopivassa tumussa ja sumussa ja täysin valmiita meneen nukkumaan...

Kotiin saavuttua mulla oli joku pieni ei niin järki idea laittaa skype päälle. No ainakin sain mammalle ja pappalle hyvät naurut kun yritin kertoa illasta ja kehuin Chad Kroegeria.


6.10 Torstai

Turha torstai...

Heräsin kello puol 10 kun Laura laitto viestiä että lähenkö vartin päästä Arab streetille...oli kyllä pakko ilmottaa että nyt ei ihan olo ole sen mukanen että ei tulis mitään fiksua ostettua.. Nousin sen verran ylös että murkinoin aamupalan, laitoin The Modern Family sarjan päälle ja jatkoin nukkumista. Kohta sain Palmalta lounas kutsun ja käskyn tuoda isoin vesipullo mukaan minkä löydän..

Jotenki lounaalla ei se chicken, vegetable, rice maistunu joten päätin kerranki läskeillä oikeen kunnolla ja ottaa spagetti bolognes kanalla. Ehti jo tulla ikävä spagettia, mitä en siis koskaan syö..

Lounaan jälkeen oli taas aika palata todellisuuteen ja tälle planeetalle. Tarkottaen koulu sykkimistä ja mamman ja pappan viihdyttämistä skypessä.. GR recidensistä oli tullu facebook tieto että kanadalaisten bileet on nähty ja huomioitu ja tässä tulos...

Palman kämppis oli kuullu että meijän talossa ois paloharjotus illalla joten päätettiin Palman kans lintsata kyseinen evakuointileikki, rappusissa juoksu ja lähtee jo etukäteen hengaileen uuteen ruokapaikkaan joka oli avattu kampukselle.

Mitään paloharjotusta ei ollu mutta mä maksoin melkeen 5$ jostain minkä piti olla mansikka smoothie, olikin pirtelö joka oli niin makea että söin suklaata sadakseni sen ällön synteettisen makean kuvotuksen pois mun suusta. Sen jälkeen ne torvet viel laskutti mua väärin. Menin takas, pidin pienen mökän (koska ne ei ensin halunnu myöntää virhettä) ja sit vielä annoin rivakkaa palautetta niitten mansikka pirtelöstä. Näin onnistuneen ja tuottoisan päivän jälkeen oli hyvä mennä sänkyyn ja toivoo että seuraava päivä ois parempi.

Perjantai 7.10

SuperSykkimisPerjantai..

Aamulla pomppasin aikasin ylös jotta saisin midterm jutun tehtyy alta pois koska tiesin että seuraavana päivänä olis hirveesti kivaa ohjelmaa tiedossa. Mul oli kuitenki vähän sellanen olo et aivot ei toiminu ihan kunnolla eikä oikeen voinu keskittyy. Pelkäsin et mul on joku darran jälkitauti mut se olikin jotain paljon pahempaa...

Sinappisilli voileipiä..kuin niin ikävä kotiin...

Palmalta pukkas viestii alkuiltapäivästä että on tosi kipeenä eikä mitenkään voi mennä kouluun saatika sitten minnekkään ulos tänään tai lauantaina. Tässä vaiheessa en edes miettiny että mulla vois olla sama edessä, vaan säälin Palmaa ja vein sille strepsillssejä ja kahvia food courtista.

Illalla Palma kuitenki halus syödä jotain joten mentiin palloileen ruokatiskejen eteen herätteleen nälkää... Loppukusema oli kuitenki se että päätin kokeilla jotain uutta ja otin mukaan random chicken ja nasse dumplingin..

Tarpeeks soijaa ja chili kastiketta niin hyvä tulee.

Illalla alko pukkaan kunnon kurkku kipuu ja kuumia ja kylmä aaltoja. Onneks Amanda, jonka vanhemmat on lääkäreitä ja pakannu lapselleen kaiken mukaan, tuli kotiin synagoga reissulta ja huumeitsi mut niin että sain edes nukahdettua..

Sitä iloo ei kauan kestäny, kohta alko puhelin piippaan joka suuntaan. Nasselaiset halus mut aamulla kello 10am tehtaalle kuunteleen kiinankielistä arvioo tuotteista ja kalafirmalaiset haluis että tulisin katsastaan tilanteen ja floatin fish farmin (mitä se nyt sit tarkottaa), "your potential future working place" kello 2pm..

Heräsin viesteihin kunnolla ja ajattelin että nyt sykin koulu pusineksen loppuun ja oon kun lunssaa ei oliskaan...Valitettavasti mun raato olo voitti ja oli pakko laittaa molemmille viestiä että monesta syystä joudun jättään kyseiset hauskuudet väliin.

Molemmat harmittaa niin paljon. Mua ei yhtään haittais tulla tänne töihin tulevaisuudessa ja nyt ois niin oiva hetki änkee ittensä jonku firman nimi ja naamamuistiin.


Lauantai 8.10

Love Flue Story


I will seek and find you . .
I shall take you to bed and have my way with you
I will make you ache, shake & sweat until you moan & groan.
I will make you beg for mercy, beg for me to stop.
I will exhaust you to the point that you will be relieved when I'm finished with you.
And, when I am finished, you will be weak for days.

All my love,

The Flu

En nukkunu melkeen yhtään. Kiva kaktus kurkussa koko yön ja koko aika oli joko kylmä tai kuuma.
Amandan vanhemmat on lääkäreitä ja oli lykänny sen mukaan kasan lääkkeitä flunssaa vastaan. lääkkeet ei nyt pahemmin lunssaan toiminu mut ainaki sain inspiraatioo kirjottaa mun mid term esseetä. Kun olin sen vihdoin saamaan valmiiks pukkas tekemisen puutetta ja nälkää joten hälyytin palman kans murkinalle food courtiin. Siellä oli sama Mats (Chad) kelle yritin siinä vauhdissa kertoa että mulla on lämpöä. Tosin suomenruotsalainen sana sille on stegring mikä ruotsissa tarkottaa sitä että on ottanu tai poltellut jotain vettä vahvempaa ja on siitä vähän korkeuksissa.. Piti vähän selventää tilannetta...

Jälkkäriii <3

Palma oli paljon kipeempi ku minä. Hirvee viskibasso ja kröhinä. Ainoo mitä toivoin oli et ite ei kuulostais samalta seuraavana päivänä..

Illallis lounaan jälkeen yritin vielä parannella ja fiksailla tekstiä että näkisin kaikki lääkehöyryistä tulleet sekoilu luaseet ja virheet.

Olo oli kuitenki semi kipee mut kuitenki hotsitti hirveesti tehä jotain muuta ku vaan olla kotona. Koko viikon ollu kotona tekemättä mitään niin alko pikkuhiljaa kupolissa käriseen.

Illan ohjelma tarjontana ois ollu; ruotsalaisen Annan synttäri Singaporesling drinksut Raffles hotellissa. Yläkerran ruotsalais kalifornialais synttäri, läksiäis juhlat. Balilta löytyneitten norskipoikien Kent Oven ja Erikin synttärit tai tärskyt hollandeesi Stefanin kans. En tiedä oliks se ohjelman paljous vai alhanen verensokeri joka sai aikaseks ihan törky ahistusmaksimus levottomuus kohtauksen. Aloin jo ottaa koodii ihmisiin että mihin aikaan popula on haihtumassa keskustaan, jos vaikka ehtisin vielä mukaan.. Päätin kuitenki syödä ensin jotain ennen ku lähtisin sykkimään minnekkään. Sinäänsä ihan hyvä sillä kun oli jugurtti ja murot vedetty naamariin niin iski hirmu väsy ja raato olo.

9.10 Sunnuntai

Päätin että jos alotan päivän jollain muulla kun kotona makoilemisella niin sit ehkä voin tulla kotiin myöhemmin ilman että pää totaalisesti hajois. Lähdin siis Clemeen ruoka ostoksille. Luulen et tän teorian mukaan oli kans suurinosa paikallisista ajatellu viikonloppunsa lopettaa. Kauppa oli täpöten täynnä!! Siis clubin tanssilattia kello 2:30 täynnä!!! Järkyttävää! En tiedä kuin monen ihmisen keilasin mun kärryllä ja lopetin jo hyvissä ajoin laskemisen siitä että kuin moni kurvas mun kannoille.No sain onneks kaiken tarivttavan ja vielä 20centtii alennusta koska kassa mummon mielestä olin niin söötti tyttö. :) Aina piristää sellaset raatoaamuina.

Koufun motto on; Better Food, Better People, Better Life

Vielä enemmän piristi kuitenki kun oli jusy jääny bussista pois mun miljoonien kassejen kans ja kävelin kotiin (matka pysäkiltä n 700metrii) niin food courtin auto kurvas viereen ja kysy että tarviinko kyydin. Varmasti tunnisti vakkariasiakkaan ja ajatteli että parempi olla kiva että ei useammin tee shoppailureissuja Clemeen.

NUS oli järjestäny sports gaalan tälle päivälle joten jokapuolella oli erinäkösiä urheilutapahtumia. Pihalla star bucksin edessä on iso kenttä missä huomasin Fredrikin, Lassen ja Andersin pelaamassa frisbé...jotain..
Kipitin äkkii kotiin, kamat kaappiin, kyhäsin lounassalaatin, kone laukkuun ja ulos. Pojat pelas just vikoja minuutteja ja hävis viime hetkellä.. :( No vastustus joukkue oli pikkusen satsannu.. oli kuulemma harjotellu koko kauden yhessä kun taas nää mun pojat keksi tän tiistaina että haluaa osallistua.

Iltapäivän päätin omistaa viimesille fiilailuille ja höyläilyille koulu prokkiksen kans. Sain pappalta onneks skype ja sähkäri apua koska en vieläkään ollu ihan varma mun terveyden ja aivojen bright light tilasta...

Kun tentti oli niin täydellinen ku olla ja voi alko pää ja maha oleen aivan tyhjä joten lähin murkinalle Repsun ja Palman kans. Kerrankin teki mieli chicken ricea.. Nyt tiesin että en ole vielä terve. Mut ihan sama, viikosta on selvitty ja food courtista voi ostaa vaikka kokonaisen grillatun tai höyrystetyn kanan ja riisä sangoissa että nyt oli kyllä voittaja fiiwis.

10.10 Maanantai

Epätavallisen hehkee maanantai.

Aamulla heräsin taas tunti ennen herätyskellon herätystä koska ukkonen oli taas niin järkyttävä et hypin seinille joka 10 sekuntti! Se oikeesti kuulostaa täällä betoniviidakossa siltä että talo sortuu minä hetkenä hyvänsä ja kaikuu viel oikeen mukavasti kaikista 30 kerroksisita taloista.. Ei paljoo nukuta...prkl... murrr...

No onneks maanantai aamun piristi kun huomasin et yks ystävyys vuosien takaa oli taas löytäny mut ja vaihdeltiin kuulumisia.

Otin koneen mukaan luennolle että pystyin jatkaan viestittelyä ja seuraan luennon diaesityksiä lähikuvassa... tykkään istuu aika perällä luokassa koska roffa kuulostaa ihan 14wee pojatla ja sillä on vissiin joku sylkirauhas ongelma joten eturivin ihmisille suositellaan syytvestiä...Luento oli jopa ihan hyödyllinen ja mielenkiintonen...ja aamu parani vielä kun sain Labraraportit takas ja molemmista rapsahti kaunis B-!!! HELL YEAH!!! Mun vieressä istu joku onneton lokki jamppa jolla oli molemmista raporteista 8 sivuu ja kaikkia hienoja kaavoja ja kuvia ja oikeen fancy etusivu ja se oli saanu B:n. Vähän kävi sääliks kun istun siinä ja tuulettelen mun kahden 1,½ sivusen raportin kans...

Luennon jälkeen tulin kotiin ja yritin epätoivosesti ratkasta ongelmaa jota en kuitenkaan saa katoomaan edes korvatulpilla...Ukkosen aiheuttamaa joka aamusta herätystä yritin siis paeta sisutus ratkaisulla. Sänky on suoraan ikkunan alla eli ihan sama miten päin oot niin pää on kuitenki suoraan ikkunan alla. Aikani kääntelin huonekaluja kunnes tajusin et 8neljiömetrii ei vaan oo tarpeeks tilaa millekkään muulle ratkaisulle ja et nääki lelut on varmaan tänne mittatilaustyönä tehty mahtumaan just näin... No sainpahan ainakin hyvän liikunnan kaikesta nostelusta..

Kohta alko oleen jo kiire kouluun joten hyökkäsin hirmu vauhtii suihkuun. Just kun olin shamppoot kietassu päähän niin joku koputti oveen. ou jess.. Avaan kylpyhuoneen oven niin siellä siivooja pyytää mua tuleen ulos että hän voi tulla pesemään tilat. Passitin tantan siitä tiskaamaan ja tappaan aikaa kunnes mä 2minuutin päästä tulisin ulos. Ihme dorka!


Koulussa luennot oli eri mikroelementeistä ja niitten puutos ja yliannostus tiloista. Mun tiistai ja perjantai aamujen proffa saa mulle yleensä liikuntahimon ja läskikammon kun taas tää maanantai ja torstai iltapäivien luento saa mulle diabetes kauhukuvia...aina ollu vähän sitä mieltä että en meinaa mitään ihmis pentuu hankkia itse vaan ne voi saada jonkun toisen kautta tai tilata postimyynnistä. Nyt se ajatus vahvistu. Proffa alotti kertoon foolihapon puutostilasta joka on joissain maissa ja yksilöissä melko normaalia, kuten diabeetikoilla.. Näillä diabeetikoilla on super riskit saada pentu jolla on sairaus nimeltä spina bifida..

Nysty pitää hitsaa pois ja siinä samalla yleensä hermoradat ottaa vähän hittiä ja pentu yleensä halvaantuu. Ja sit oli liuta kaikkii muitakin ongelmia mitä diabeetikon pitää erityisesti varoa ettei pennusta tule joku jättiläinen taikka sitten kääpiö..tai ettei sillä ois aivovamma tai sydämen vajaatoimintaa... Joo, eli joskus sitten tulevaisuudessa musta tulee YH isä bongari!

Luennon jälkeen olin sen verran traumatisoitunu että päätin kävellä kotiin...ja popsia heti foolihappoja sisältävää murkinaa...hedelmiä ja täysjyvä musliä...


11.10 Tiistai

Seriously, you haven't been to the library..

En yöllä oikeen nukkunu kunnolla ja aamulla kun heräsin kurkku oli taas sen tuntunen kuin joku ois sinne istuttanu kaktuksen.. Onneks ulkona oli hieno sää joten ei tuntunu niin vaikeelta saada itteään ylös..

Luennolle kun pääsin niin ulkona alko ukkonen. Eli kun tulin sisään koulurakennukseen aurinko paisto melkeen kirkkaalta taivaalta ja 10min myöhemmin alko rankkasade ja hirvee ukkonen...

No luennon jälkeen ajattelin että menisin kirjastoon kattoon jos löytäisin kirjastosta jotain mun urheilu tekstiin...ainoo ongelma oli että mulla ei ole hajuakaan missä tää kirjasto on. Mun luokalla on ryhmä tanskalaisia joten päätin kysyy niiltä ohjeita. Ensin kaikki ihmetteli kovaan ääneen sitä että kuin oon voinu olla täällä niin pitkään ilman että oon käyny kertaakaan kirjastossa.. Nää danskit lupas kuitenkin näyttää mulle missä se on.. Kun luokasta lähettiin niin ensimmäinen jamppa myöntää että hänkään ei oo ollu vielä kirjastossa. Ja nää kaks muuta vielä taivastelee...Päästään ulos ja porukan tyttö osottaa mulle kirjakauppaa että siellä se on... Niinpä hänellekkin selvis että ei ollu kirjasto missä on ollu lukemassa kirjoja... Ja lopulta kolmas danski myöntää että hänkin on vaan kävelly kirjaston ohi ja siksi tietää missä kirjasto on.. On siinä akateeminen taivasteluryhmä! Mä olin sentään kuitenki ensimmäinen menossa koko kirjastoon!

No joo löysin kirjaston kartalta ja mahdollisesti meen sinne jos rankkasade on ohi...muuten meen huomenna.. :)

Noniin nyt otan torkut ja kohta saan mennä jumittamaan koneeni kanssa nasse kokoukseen.. Can't wait!

Ihanaa loppuviikkoo kaikille! <3 Ikävä on pohjoista pallonpuoliskoa!

Enään 86 päivää niin sitten ottaa jalat taas Helsinki Vantaalle!

Ha de bra! Puss & Kram!

XOXOXO Giant Blonde