Jag har skrivit mina regler, Ingen fick ändra på dom, Jag tog första bästa vägen ut, När någon bad mig tänka om, Det kanske kommer kännas, Det rår jag inte för, Jag skulle inte ens vara hälften utan det jag gör.

Keskiviikko 14.9

Welcome to Paradise Island Bali!

Aamulla ei herätys tehnyt tiukkaakaan vaikka olikin lyhyet ja ytimekkäät yöunet.

Suihkuilun ja jääkaapin tyhjennyksen jälkeen oli jo aika syöksyy pihalle minne Laura kruisas taksilla.

Aamutuima taksi poseeraus.

Mulle alko pikkuhiljaa valkeneen mitä popula oli sanonu siitä että Lauralla pitää olla kaikki selvitetty ja hallinnassa. Heti ku lyylille selvis että mulla oli ongelmia netin kanssa ja en saanu printattua paluulippua oli los paniicos ja kaverit kehissä! No onneks kenttä virkailija sai sitten Lauran rauhotettua että se ei joudu jättään mua Balille huonon U - town nettiyhteyden takia. ..harmi..

Kentällä oli reilusti aikaa joten Laura halus syömään Burger Kingiin ja pörräileen ympäriinsä.. Sen puolentoista tunnin aikana ehin hävittää dooriksen niin monta kertaa että aloin jo ihmetellä että miten saman kokonen ihminen ku minä voi kadota heti kun vaan selkänsä kääntää...

<3 Ikävä teitä kaverit <3

Koneessa oli reiskasti tilaa mutta meijät oli survottu jonku intialaisporukan keskelle istumaan. Siinävaiheessa kunn tuli kuulutus Boarding Completed, nousi henuri rivakkaan penkistä ja siirty vikoille riveille. Ajattelin että täähän on mitä mainiointa aikaa kirjotella labraraporttia...Jotenki olin kuitenki huippu lounaan jälkeen onnistunu vetämään itteni levyks penkeille ja heräsin siihen että tuli kuulutus laskeutumisesta... Woops..

Air Asian lentokone gourmé

Kuva jostain Malesian rannoilta, just ennen ku iski nukahdin...

Denpasarin lentokenttä. Laskeutuminen melkeen veteen.

Kuva ilmasta, 5 sekunttia ennen ku pyörät ottaa maahan.

Jos joku ois vuosi sitten sanonu että lähen Balille 12päivän reissulle random porukan kans kenestä en tunne vielä ketään, olisin pikkusen säikähtäny! Mut tässä vaiheessa oli vaan fiiwis että Oh My Good God Oon Oikeesti Balilla!!!

Kun oltiin selviydytty ulos tarkastuksista ja viisumin shoppailusta otettiin taksi Ulu Watuun, Jaya Homestay. Kolmelta hengeltä ois 15€ / yö.

Jaya Homestay!

Pienen taksiseikkailun jälkeen päästiin vihdoin Uluun. Homestay oli melkeen ihan Ulu Watu Beachilla ja hyökättiin heti ihaileen rantaa ja surffareita! Ulu on tunnettu siitä että siellä on riuttapohja, mikä tarkottaa sitä että surffarit on oikeesti hyviä! Ei vain ulkomuodolta! :)

Jonkun ajan palloilun ja kiipeilyn jälkeen pukkas nälkää joten mentiin kattoon auringonlaskua ja syömään kalliokielekkeen ylimpään ravintolaan. Tiedettiin et hinta oli korkeempi kuin muissa mut ensimmäisenä iltana oli taskussa 1,7 miljoonaa!

Snapper fish with sallad & Bintang

Illallisella selkis että Laura ei syö mitään grööniksiä sit taas ku pä en syö perunoita joten ruoka aikaan kannatti istua Lauran vieressä! Muonituksen jälkeen lähettiin surffiravintola Edgeen. Siellä ehittiin istuu alas niin heti meijän seuraan liitty Brasilialainen metriheikki surffijannu joka esitteli ittensä Anderssoniks.. Kun Andesson 1 oli istunu meijän seurassa hetken niin yht'äkkii meijän seuraan liitty neljä muuta Brassia. Sieltä löyty Andersson 2, Gabriel, Rafael ja Pedro.. Jokseenki epäselvien jorinoitten jälkeen muut jannut paitsi Andessonit lähti kotiinsa Padang Padangiin ja jäätiin Anderssonejen kans chillaileen.

Pikku hiljaa alko selvitä Brassi piirteitä mitä oli Eat Pray Love elokuvassakin.. Jannut oli tosi takertuvaisia, innokkaita viettämään koko seuraavan ja sitä seuraavan elämän meijän kans ja hoki kokoaika sanaa Darling..

Mikään näistä ei oikeen sopinu meijän fiiliksiin tai aikatauluun sillä odotettiin innokkaana että saatais loppuryhmä kans paikalle ilta lennolla. Brassit ei voinu mitenkään ymmärtää miksi ei unohdeta kavereita ja lähetä heidän kans Padang Padangiin syömään meksikolaista. Lauralla meni kärys täysin käpy malttamattomiin ja innokkaisiin brasseihin ja lopulta puhu englantia renskalaisilla kirosanoilla.

Himasta aina muistutettu että pitäis elää kolmen H:n säännön mukaan; Hyväkäytös, Hymyhuulet ja Huumorintaju. Voi kun muutkin yrittäisi samaa, edes yhtä edellämainituista niin ois itekki säästyny parilta otsarypyltä..

Pitkän jankkaamisen ja selittelyn jälkeen päästiin eroon jampoista..tai niin luultiin..Jannut oli yhdellä skootterilla liikkeellä alunperin joten kun oltiin menossa tapaan loppu ryhmää seuraavalle hotellille Anderssonit päräytti paikalle kahdella moottoripyörällä että yrittäisivät vielä kerran saada meidät mukaansa. Ei vieläkään napannu tarjous ja jannut läksivät lopulta kaasupohjassa kotiin.

Koko ryhmä murkinalla. Kuvaa ottavan tarjoilijan mielestä oli kuitenki hyvä idea jättää David pois vasemmasta kulmasta...

Illallisen jälkeen pelattiin korttia ja yritettiin maksaa ravintolalaskua. Meininki oli ihan ku monopolissa, Koko lasku oli 2,3 miljoonaa...Eli alle 20€...

15.9 Torstai

Paradise!

Aamulla päätettiin hyökätä aikasin aamupalalle että ehdittäis viettää päivä rannalla nimeltä Padang Padang. Onneks varattiin aikaa tähän etappiin koska ruoan saanti kesti yli tunnin!

Surffari kokoo tää kevyt aamupala..

Rebecca, Michela, Alia ja David halus vuokrata skootterit päiväks (50 000 rupiaa – 4 €). Minä ja Laura oltiin kuitenki sen verran nössöjä että päätettiin kysyy paikalle sattuneelta aussi surffarilta että haluisko heittää meijät rannalle autollaan. Tottakai onnistu!

Päivä meni siinä grillatessa, uidessa ja syödessä. Illalla oltiin päätetty mennä Uluwatu temppeliin joka on tunnettu kauniista näköaloista ja apinoista. Muut paineli paikalle taas skootterilla kun minä ja Laura saatiin kyyti mukavalta brassilta, joka oli itse asiassa menossa toiseen suuntaan mutta halus auttaa ”hädässä” olevia naisia. J

Ihanat naiset temppelillä..

Näköalat oli aivan upeita! En oikeen ite tykkää varastelevista ja aggressiivisista apinoista enkä myöskään joka paikassa kuhisevista semi samankaltaisista venäläisturisteista joten kuvien räpsimisen jälkeen pitelin kiinni laukusta ja yritin pysytellä sivussa.

Siinä menee Alian kamera...

Parilta venäläiseltä lähti silmälasit ja Alialta kamera. Onneks paikalliset on oppinu että tämä on myös hyvä tapa rahastaa turreja. Kun apina pöldää jotain, annat niille pussin hedelmiä tai vesipullon, näin ne päästää irti siitä mikä sattuu oleen käsissä. Harmi vaan että sama ei toimi ihmisiin…

Kun vihdoin kaikki päästiin takas Uluun oli karmiva nälkä joten ryysittiin hirmu vauhdilla syömään. Illallisen jälkeen mun piti mennä kattoon että mitä kaikkee kivaa nasset on lähettäny mulle koulun e mailiin. Onneks kaikki muutki vaikutti olevan lomalla koska mitään tuloksia tai muutakaan ei oltu ilmotettu. Koneella istuessa yht’äkkii Singaporen U – townissa asuvat ruotsalaiset Anna ja Wing Chen koputti olkapäälle. Sovin tyttöjen kanssa että nähdään aamulla murkinalla ja voidaan antaa hyviä Ulu tärppejä.

Kotiin kävellessä päätin ostaa kokiksen katu kojusta että jaksan pakata ja mahdollisesti alottaa nasse projektia kun tuun kämpille. Tuli siinä sitten samalla hankittua kyyti Kutaan koko porukalle hintaan 150 000..eli 12€.. Normisti sama reissu päälle 200 tonttuu.. Hyvä diili!

16.9 Perjantai

Do it the backpacker style!...NOT!

Mentiin sitten taas kasvaneella porukalla aamupalalle hidastetun palvelun ravintolaan koska ruoka oli hyvää ja halpaa. Ei ollu vaan ravintolan palvelu joka oli hidasta vaan myös kyyti joka oli tulossa poimiin meijät joka kävi hieman hitaalla. Siihen oli tuli kyllä selitys rivakkaan..

Sekä autolla että kuljettajalla oli huono päivä. Auto ei meinannu käynnistyy ku taas kuski puolestaan kävi liian kuumana. Koko puolentoista tunnin ajan jampalla soi puhelin ja en tiedä tajuskohan se että hänen ja linjan toisessa päässä olevan ihmisen välissä oli puhelin, mulla oli ainaki tärykalvot soikeena…

Poppies Lane 1 Masa inn

Juhana oli kuullu sen kaverilt et Poppies ykkösellä ois hyvä hotelli nimeltä Masa Inn, joten päätettiin kokeilla sitä. Kolmelle hengelle huone oli 550 000 eli noin 45€ ja siihen kuulu ilmastointi, lämminvesi ja buffé aamiainen. Hotelli oli kyllä liian fancy siihen mitä oltiin ajateltu, mutta päätettiin ottaa se yheks yöks koska Juhku oli ollu edellisenä päivänä kuumeessa ja ajateltiin että ilmastointi tai kuuma kylpy voi olla ihan paikallaan siinä tilassa.

Hyökättiin heti Repsun kans lilluun poolille, alko tosin pukkaan levoton olo ja suoriuduttiin siitä rivakkaan shoppaileen ja pyöriin Kutan kaduille. Reppureissari ja shoppailukadut on vierekkäin menevät Poppies Lane 1 ja 2. Huippu tinkimisen taito ja pienet indonesiankielen alkeet on tosin valttia.

Heräteostoksilla ja hotellin tiedustelukierroksella tuli hoidettua päivän sosiaalisuudet ja liikunta osuus. Shoppailun jälkeen pukkas jano ja aurinkokin alko jo laskee joten mentiin rantsuun chillaileen, ihaileen ja ihmetteleen.

Illalla mentiin suurella porukalla syömään Aussi ravintolaan joka oli Masa Innii vastapäätä.

Murkinan aikana sain viestejä Juhkulta että hänen ja ranskalaisen Amelien kone oli laskeutunu ja että hyppäsivät juuri taksiin. Kun kaikki oli syöny alko porukkaa ahistaan, pakottaan ja pukkas hirmu hinku lähtee käveleen ympäriinsä. Mun kannalta tää oli hieman hankalaa sillä olin kuitenkin just tulossa takas Masaan päästämään Juhkun kämppään.

Loppukusema oli että Alia, Rebecca ja David jumittautu ensimmäiseen reissu kojuun ja jäi varaamaan sukellusreissua. Kaikki me muut seisoskeltiin ja istuskeltiin kadulla tunti.

Vihdoin kaiken super säätämisen, ryhmän kokoomisen ja erilleen syöksymisen jälkeen saatiin Juhku ja Amelie kentältä, muut hermoilu säätäjät lähti nukkumaan ja menin Amelien, Lauran ja Juhkun kans rannalle istuskelemaan kera Bintang kassejen.

Loppuilta oli sitten chillailun ja rentoilun aikaa. Juhkun kaveri Henri, joka on vaihtarina Balilla, liitty kans seuraan.

17.9 Lauantai

Omaa ja muiden turvallisuutta ajatellen, pysyn pois laudalta...

Aamulla oli herätys taas aikasin että ehdittäis aamupalalle ja poolille ennen check out aikaa Masasta  kello 12.

Nuudelikasvissekotus aamupala

Kun koitti check out aika alko totuus muista paikoista valkeneen.. Muu porukka oli ollu yön Berlian Innissä, hinta oli 160 tonttuu kolmelta (14€) eli vähemmän ku yhden hengen hinta Masassa. Päätettiin siinä hätäpäissään ja rantsu himoissa ottaa se ilman enempää miettimättä. Olihan siellä kuitenki ulko huussi ja suihku ja oven alla torakan ja hiiren mentävä hole!

Siinä voi raksojen nähtävänä istuskella.

Tossa selnätakana yläviistossa oli raksatyömaa!

Siskonpeti ala Berlian

Kun oltiin saatu lelut kirppulinnaan ja rantakamat laukkuun lähdettiin taksille, sillä oltiin menossa toiselle rannalle, eikä tiedetty kuin pitkällä kyseinen paikka oli.

Rannalla oli tarkotus tavata Henri jonka piti opettaa meille surffausta. Kun Henristä ei mitään kuulunu mitään, Repsu ja Juhku päätti ottaa ohjat omiin käsiinsä ja lähtee kokeileen smurffausta ilman ylimäärästä ohjausta. Itelle tuli taas kuvat klinikka lomasta mieleen joten päätin jäädä tekeen sitä mikä on turvallista ja missä oon hyvä, ottaan aurinkoo ja nauttiin Bintang olutta. J

Lopulta löyty myös Henri ja muut hänen mukanaan olevat suomalaiset.

Ranta hedelmä annos!

Legianilta Kutaan tultua mentiin saman tien illalliselle. Kello ei ollu vielä paljoakaan mutta oltiin illalla menossa Juhkun toisen kaverin, Topin, tupareihin.

Hiekka kerroksen alta alko pukkaa ihan ihmisen näköstä populaa pisu – liru suihkun ja kaiken super pynttäytymisen jälkeen. Repsu teki päätöksen että ei sittenkään haluu mennä Suomi bileisiin Balilla vaan lähtee illalliselle ja Kutan yöhön Annan ja Wing Chen kanssa.

Poolia ja olkkaria

Olkkari ja ruokasali

Villa missä suomalaiset asu oli aivan mieletön! En yhtään ite panis pahitteeks asua vaihtari vuotta isossa villassa missä on allas, 5 isoa makuuhuonetta, isot yleistilat ja palvelusväkeä. (Ookoo no meijän U – town talossa on 25 kerrosta, joka kerroksessa 9 huoneistoa, jokaisessa huoneistossa 4 makuuhuonetta, pooleja 2 300metrin päässä ja yleisiä tiloja kahden ison jalkapallokentän verran…) Anyhow, tää oli ihan super super hieno!

Kaikki oli tosi mukavia tyyppejä ja otti ihan loistokkaasti turistit vastaan. Joristiin niitä näitä pari tuntii kunnes lähettiin porukalla Kutan yöhön.

Lopulta päädyttiin baariin nimeltä Eikon. Ilta oli menevä ja mielenkiintonen monessa mielessä.

Illan muuttumassa kohti loppua porukka alko hehkuttaan jatkoja rannassa, päätin tässä vaiheessa että olin saanu tarpeeksi yhdeltä illalta joten lähdin käveleen kirppulinnaa kohti. Matka oli mitattuna lyhyt mutta jännittävä. Pääkatu oli täynnä kapeita kujia ja kaikki näytti täysin samalta. Kysyin jonkun ajan dallailun jälkeen suuntaa joltain jampoilta ja väittivät että seuraava olisi Poppies 1. Käännyin kujalle ja melkeen saman tien tajusin että nyt ei ollu oikea osote kyllä pojilla tiedossa. Kun käännyin ympäri huomasin että kaikki neljä jannuu olikin lähteneet mun perään. Onnekseni huomasin että kaikki oli lyhyitä ripakinttuja ja paikalle sattu tuleen aussi tyyppi nimeltä Craig. Craig huuteli mut pois kujalta ja lähti näyttään tietä oikeelle tielle. Kiittelyiden ja loppumattomien jorinoitten jälkeen pääsin vihdoin Craigista eroon ja pääsin jatkaan matkaa 200metrii kirppikseltä. En ehtiny ku 50metrii eteenpäin kunnes kylkeen lyöttäyty toinen aussi. Mistä näitä 5o’clock jamppoja oikeen tulee?! No sama se, tämä halus saattaa mut ihan kotio asti ja pääsinpähän ainaki kotiin asti ehjänä.

18.9 Sunnuntai

Me time <3

Aamulla heräsin siihen kun puutarhuri kyseli Repsulta että oonko jo heränny ja valmis aamupalalle. Pomppasin ylös ja odotin jotain semi samanlaista kun edellisen päivän aamupala. No chanse! Sai valita missä muodossa haluu onnettoman munansa ja sit kylkeen tuli kans vitivalkonen leipäpala, hilloa ja nahistuneet hedelmä palat.

Kirppulinnan vuokrasopimuksen jatkamisen jälkeen lähdettiin rannalle Repsun, Juhkun, Annan ja Wing Chen kanssa. Juhku päätti lähtee toiselle rannalle, Wing Che lähti nukkumaan ja tytöt otti surffi tunnin paikalliselta Jorgokselta. Itse tein taas sitä missä olin hyvä, arskaaminen ja relaksointi. Alko kaiken kimppa asumisen jälkeen tuleen jo ikävä omaa rauhaa ja siitä sain nauttia reiskasti. <3

Kun olin grillaillu tarpeeks, lähin kävelemään ostoskaduille. Mukaan tarttu vaan postikortteja ja käsikoruja. Arskanlaskun aikaan näin Juhkun rantsussa ja otettiin hirmusesti hienoja ranta kuvia.

Illaliselle taas samaan Aussi ravintolaan koko porukan voimin. Mulla balilainen kalakasvis sörsseli. NAM!

Illallisella selvis et Anna ja Wing Che oli lähössä seuraavana päivänä oman kuskin kyydillä kohti Ubudia, Balin kulttuuri kaupunkia. Oli ollu puhetta että kaikki nähtäis Ubudissa maanantaina tai tiistaina joten lyöttäydyttiin Juhkun kans mukaan. Alia, Repsu ja David oli lähdössä sukeltamaan joten ne oli ottamassa shuttlebussia vasta illalla.

Kun seuraavan päivän ohjelma oli selvitetty lähdettiin kala iho hoitoon. Nauratti ja kutitti niin paljon et vatsaan sattu!
Kaiken tän 2€ huivn jälkeen oli aika kaikkien mennä nukkumaan.

20.9 Maanantai

Mikä muhun on menny? Aina inhonnu kulttuuri ja aktiviteetti lomia!

Herätys aikasin aamulla sillä tiesin minkälainen onneton aamupala oli tyrkyllä kirppulinnan keittiössä ja halusin syödä kunnolla jossain ravintelissa ennen lähtöä.

Reissun oli tarkotus mennä riisitasanteille, Mt. Batur tulivuorelle kiipeileen ja syömään, muutamalle temppelille siinä matkalla, apina metsä temppelille ja lopulta Ubudiin.

Kangas tehtaalla.

Kivikasan keskellä..

Hopeiset hepat oli alessa. Tollasen kaikki tarvii himaansa!

Riisitasanteet

Annan ja Wing Chen kanssa

Pyhän veden temppeli

Kahviviljelmillä

Istuin etupenkillä ja kuski, Jhonny, halus hirmu mielellään kertoa kaikkia faktoja Balin historiasta, kulttuurista, tulevaisuudesta, politiikasta, uskonnosta ja kaikesta mieleen juolahtavasta. Jhonny halus myös välttämättä kuskaa meijät kangas-, kivi- ja korutehtaalle ennen riisitasanteita. Kun tultiin Mt Baturiin meille selvis kiertelyn syy. Setää ei kiinnostanu lähtee kiipeileen ja sen takia venytti matkaa alku päästä. Ruokailun jälkeen meille esitettiin kysymys minne halutaan mennä, kaikki meidän ehdotukset vaikutti liian vaikeilta, hankalilta ja aikaa vievältä.. No jankkailujen jälkeen päästiin kuitenki lähtemään ja matka jatku kohti temppeleitä ja kahviviljelmiä. Päivän reissulle tuli hintaa lounaan ja temppeli sisäänpääsyjen kanssa noin 15€.

Kun vihdoin päästiin Ubudiin kuskilla oli heti kaverin omistama hotelli mielessä minne meidät tyrkkäis. Käytiin kattoon huoneet ja sieltä löyty kahden sängyn huone kahdelle joten napattiin kiinni Juhkun kans, kun tytöt taas halus jatkaa kiertelyä.

Lelut kämppään ja ulos kierteleen ja murkinalle!

Fammolle terkkuja! <3

RÄTTI kauppa!

Balilaista jammailua..

Balilaista kanaa, kasviksia ja bali homemade sause..

Päivä oli ollu pitkä joten murkinoinnin jälkeen halusin mennä vaan hotellille kirjottaan kortteja ja nukkumaan.

21.9 Tiistai

Ugubugua koko rahalla!

Aamulla päätin mennä testaan poolia ja hyökkäsin virkistävälle aamu-uinnille jo ennen kello 8. Sen jälkeen menin nauttimaan melkeen samanlaisesta mutta ehkä astetta hehkeemmästä aamupalasta kuin edellisessä paikassa.

Aamupala paikassa oli paikallinen jannu joka kauppas omia taulujaan. En ollu niin kiinnostunu tauluista mutta jannu jäi kuitenki jutteleen niitä näitä aamiais pöytään. Oli outoa kuvitella että tyyppi ei ole koskaan ollu Balin ulkopuolella ja Balistakin nähny vaan pieniä osia. No miks sitä minnekkään lähtee jos sitä jo asuu paratiisissa.

Oltiin edellisenä päivänä kuultu Jhonnylta että kaupungissa olis suuret markkinat aina tiistaisin joten sinne oli pakko mennä ihmettelemään ja törsäämään.

Markkinoitten vieressä oli temppeli joten sopivan rahojen hupenemisen jälkeen mentiin Annan ja Wing Chen kanssa phyäileen ja taivasteleen maailman menoa. Sama meno jatku kun siitä jatkettiin riisipelto kävelylle ja siitä syömään lounasta.

Random temppeli

Riisipellot

Healthy tofu with brown rice

Murkinoinnin jälkeen lähdettiin Annan kans Monkey Forest temppeliin. Alue oli alun perin vaan normi temppeli, mutta kun Ubud alueella oli ongelmia apinoitten kans ne päätettiin kaikki houkutella ja kerätä temppelialueelle. Samalla apinat saatiin pois autojen alta ja pois kaduilta ja temppelistä tuli turistikohde.

Illalla menin Amelien, Michelan ja Juhkun kans lasilliselle, live musa paikkaan nimeltä Sisha Lounge. Kaikki ravintolat pääkaduilla vaikutti kalliimmilta kuin kutassa.

Suihkun jälkeen yritin kuivata hiuksia mut ei pysyny systemos pistorasiassa...toimii se näinki..

Matkalla kotiin sain loisto idean lähteä seuraavana päivänä Lovinaan, ihan pohjoseen. Matkalla löytyis vaikka mitä; Royal Temple, Lake Tample, GitGit vesiputoukset ja kuumatlähteet. Ainoa ongelma oli että kuski puuttu.

Joka puolella Balia kadut on täynnä työttömiä jotka on todella halukkaita kuskeja turisteille, tehtävänä oli vaan saada hyvä hinta. Kysyin aikasemmin jo hotellin respasta ja siellä sanottiin 500 tonttuu.. Ajattelin että aamulla tingin hinnan alaspäin mutta onnistuin kadulta löytämään kuskin nimeltä Ketut joka oli halukas tekeen saman kierroksen ihan chilli aikataululla ja mun mieltymysten mukaan hintaan 400 tonttuu. Kiinniveti! Kyselin illalla vielä että ketkä kaikki olisi halukkaita lähtemään reissulle mutta ainoa joka innostu ideasta oli Juhku, joten siitä matka jatku sitten kaksisteen kohti pohjoista.

22.9 Keskiviikko

Niin paljon seikkailumieltä ja niin vähän aikaa..

Aamulla näin tän saman maalarin eiliseltä joten päätin kysyä että paljolla irtoisi taulu kahdesta enkelistä. Sain keskusteltua hinnan 80 tonttuun (7€). Hyvä fiiwis et on löytäny jonku esille pistettävän matkamuiston jolla on joku tarina taustalla.

Kuski tuli poimiin meijät ja lelut kympin jälkeen ja lähettiin ajaan kohti royal temppeliä. Temppeli on päätiellä joka menee saaren läpi ja se on jonku ison jefun rakennuttama joskus vuonna tikku ja tönö (1634). Iso jefu halus vaikuttaa enemmän down to earth ihmiseltä joten ennen ku potkas tyhjää nimes linnansa uudelleen Taman Ahyun Templeniks mikä tarkottaa temppeli kauniissa puistossa..kuinka kekselijästä!

Lake temppelille ajellessa tie nousi koko aika ylöspäin ja oli tosi mutkanen vuoristotie. Pikkusen alko mutkat tuntumaan päässä ja mahassa…  No kun päästiin vuoren huipulle niin kyllä se oli mutkien ja pahoinvoinnin arvonen näky!

Meitin kuski Ketut

Vuoristossa pidetään kans hedelmä ja ruoka markkinat missä kuski halus pysähtyy ja näyttää mitä kaikkii omituisuuksia sieltä löytyy.

Markkinat

Lake Temple 

Lake temple tai Ulun Danu Temple on temppeli joka on rakennettu jorpakon päälle. Se on yleensä kans kaikissa Bali esitteissä ja postikorteissa ihan ykkös juttuna. Semi Bali - symboli.

Turret halus turreista kuvan vaikka ympärillä on paljon hehkeempää kuvattavaa.

Lapsi on terve kun se leikkii..

Markkinoitten ja temppelin jälkeen pidettiin maistelut kaikista hulluuksista mitä on tullu ostettua.

Matka alas vesiputouksen juurelle oli pitkä. Löysin matkalla olevasta kojusta saman tyylisen taulun minkä oli ostanu Ubudissa. Tyttö joka kauppas taulua roikotti yhtä kävelyikäistä pentua mukanaan ja joista syötti siinä samalla. Kiitti tästä äitiyslomasta! Joten nyt ostin sitten tältä 60 tonttuu (5€) maksavan hyvää karmaa tuovan norsu jumalan.

Vesiputouksella iski pikkusen pakokauhua veteen menemisestä. Pohjalla oli liukkaita nyrkinkokoisia kiviä ja tuuli joka tuli putouksen voimasta oli ihan hullu! Jonkun ajan taivuttelun ja kädestä pitäen taluttamisen jälkeen sain itteni ees lähelle putousta. Kylmyys ja jännitys oli aikas kiva yhdistelmä ja olin taas kuu us duracell jyrsijä kun tulin ylös jorpakosta.

Ardenaliini potku anto taas voimia ja energiaa hyväks aikaa. Kello alko jo oleen lähempänä neljää ja seuraava pysähdys olis Lovina ja hotellin buukkaus illaks.

Loviinassa sattu taas oleen kuljettajan tutun tuttu joka omisti hotellin minne meijät haluttiin kuskata heti ensimmäisenä. Hotelli oli ihan siisti ja kiva vaikka ei ollukkaan poolia pihalla. Hotellin pomo ilmotti että kuumat lähteet menee kiinni kello 6 joten alko pukkaan kiirettä jos haluttiin ehtiä lillumaan.

Lähteeseen meneminen oli ensin oudon tuntusta koska oli ollu ilmastoidussa autossa ja oli vielä vähän kylmissään vesiputous lillumisessa. Hieroma lähteet / putoukset oli kuitenki todella relaksoivia ja ois ollu ihana olla lillumassa aivan ittekseen. Olin ottanu mun kameran mukaan veteen ja joukko pikkupoikia pyöri mun ympärillä ku lantakärpäset toljottamassa että miten kamera voi toimia vedessä.

Lillumisen jälkeen alko oleen jo super nälkä joten käytiin vaan heittään kamat hotellille ja lähdettiin kattoon auringonlaskua Lovinan rannalle. Lovina on tunnettu sen koralliriutasta ja auringonnousussa hyppivistä delfiineistä. Hinta eroja näille reissuille on riippuen siitä mistä reissun järjestäjän ottaa. Rannassa saatiin ”tarjous” nuorelta jannulta että järkestäisi koko homman hintaan 300 tonttuu per henkilö. Onneks oltiin aikasemmin hotellin respassa nähty lappu missä luki että reissut kustantaa vaan 60 tonttuu per reissu, eli 120 tonttuu per nenä. Kun moisesta kaupistelijasta oltiin päästy eroon, lähdettiin ettiin halpaa ruokapaikkaa.

Grilli kalalautanen

Murkinoinnin jälkeen mentiin reggae clubille kuunteleen live musaa ja ottaan relaksoidusti. Reissussa oli hermoja venytetty ja tässä vaiheessa oli hyvä selvittää potentiaaliset solmut ja revityksen aiheet.

22.9 Torstai

Only child syndrome..

Aamulla herätys kello 5:30, vaatteet päälle ja ulos veneenkuljettajan kans. Oon koko aika nauttinu Balilla olemisesta koska yöllä lämpötila laskee niin et nukkuminen on edes jotenki mahdollista. Tälleen kuuden aikoihin aamulla huomasin tosin et urheilukaprit ja t – paita ei ollu tarpeeksi lämmin asuvalinta.

Ajettiin ulos kipposatamasta merelle noin 30minuuttia missä alko delfiinien bongailu.

Kohta alko pukkaan jo nälkää kun delfiinit ei nyt ihan viereen tullu hyppimään ja hengaileen. Mentiin hotellille syömään ”hedelmäsalaatti” joka oli mini lautanen parilla vesimeloni ja ananas palalla ja siitä sit kunnon ravintolaan. Löyty ihana pieni terveysravintola missä sai vaikka mitä ihanuuksia.

Tomaatti Feta omeletti ja salaatti.

Samalla pidettiin kans suunnittelukokous reissun jatkumisesta. Huomattiin että rannassa oli riuttapohja, eli sinne ei voi jäädä uimaan päiväks mutta tuntu hullulta lähteä suoraan jatkamaan ilman et on nähny mitään muuta kun delfiinit ja riutan.

Aamiksen jälkeen oli snorklauksen aika! Pelkää kaloja ja vettä mut niin kauan jo ne on pieniä, värikkäitä ja söpöjä niin haluun syöttää niitä leivällä.

Kun snorklaus oli ohi tulin siihen tulokseen et loppuajan rauhottuminen jollain eteläsaaren rannalla tekis ihan hyvää. Löydettiin kuski joka oli valmis ajamaan Sanuriin 300 tonttuu. Sanurista en muuta tienny kun että on perhe suunnattu ja rauhallisempi ku Kuta.

Kun oli kamat laitettu kasaan ja suihkut käyty mentiin alas odotteleen kuljettajaa. Kuljettaja oli myöhässä ja mulla sattu oleen pari minuuttia ylimäärästä miettimisaikaa ja yht’äkkii tuli olo et haluun sittenkin yksin Kutaan, sillä siellä tiedän jo menon ja paikat. Juhku oli menossa asuun sen kaverin villalle mutta itse ei oikeen napannu olla jonku random tyyperöitten vaivana, pyörii siellä sotkemassa nurkissa ja kävellä munankuorilla.

Sain just kerrottua Juhkulle mun uudesta plänistä kun auto tuli pihaan. No onneks jannu oli valmis ajamaan Kutaan, vaikka halusikin 50 tonttuu lisää niin tää päätös piti.

Kutaan tultua menin buukkaan ittelleni hotellihuoneen Ayun Beach Innista. Parivuode, ilmastointi, buffé aamiainen, tv, parveke..oma rauha! <3

Kun oltiin käyty murkinalla Juhku lähti kaverinsa luo ja mä lähin hotellin poolille chillaamaan ja relaksoimaan.

Poolin vieressä oli jonku ruotsalais jannun partsi mistä kuulu musa poolille. Olin taas rakastunu mun elämään!

http://www.youtube.com/watch?v=4X9eyMb68qo

Kun Melissa Horn ja svedu oli nostattanu mun mielialan kattoon, lähdin rannalle kävelylle ja ihaileen auringonlaskua, yksin. <3

Rannalla vietetyn ihanan oman ajan jälkeen lähin käveleen takas kämpille ja olin ajatellu meneväni hedelmäkojun kautta kotiin ja viettää siellä loppuillan. Pari metrii ennen hedelmä paikkaa kuulin jonku huutavan Mimmaa. Alia ja David oli tullu just Mt. Batur kiipeily reissulta ja ajatteli kävellä ympäriinsä ennen ku näkee muut kiipeilijät illallisella. Hedelmät jäi kojuun ja päätin mennä vaan vaihtaan vaatteet ja lähtee mukaan kävelylle ja syömään.

Fish fillé with tartar sause

Kun murkinat oli kiskottu naamariin, koko porukka oli aivan raatona joten sängynpohjalla loikoilu houkutti enemmän kuin koskaan!

Itsellä oli tosin mainio suunnitelma että kirjotan labra raportin numero 2 vielä samana iltana käsin että saan sen huomenna konekirjotettua ripeesti ennen rantsuun menoa… Kohtalo ja unimatti puuttu taas peliin. Tv:stä tuli aku ankkaa joten laitoin telkun hyvälle volyymille että en vain nukahtais ja otin nassepaperit kehiin.. Jotenki jumituin kuitenki kattoon Disney piirrettyjä indonesiaks noin kymmeneks minuutiks.. sen jälkeen herään neljän aikoihin siihen että samalta kanavalta tulee jotain AEVAN muuta ja koulu kamat odottaa kiltisti vieressä. Ainoo mitä osasin tässä vaiheessa ajatella oli että mitäköhän se naapurin söötti svedu miettii mun ohjelma valinnasta… :D

23.9 Perjantai

Beach and beer (belly) life..

Aamupalalta hirmu rallia nettipaikkaan että ehtisin mahdollisimman ripeesti rannalle friteeraan itteeni! Tupakansavun ja grillikananhajuisessa pienessä huoneessa yritin koota hienon tekstin joka ei nyt täysin paistais läpi sitä että oon lomalla ja kiinnostus nasseryhmän sensoriikka raporttiin on -100..

Yllättävän nopeesti sain puoltoist sivuu liibalaabaa kasaan ja pääsin rannalle brunjostumaan. Alia, Rebecca ja Anna oli jo lähteny takas Singaporeen joten jäljellä Kutassa oli vaan David ja edellisenä yönä paikalle saapunu Audun.

Pienen Audun loman jälkeen jamppa vaikutti taas ihan mukavalta ja hengailtiin melkeen koko päivä yhessä. Eteläinen Kutan ranta on noin 10 kilometrii pitkä. Kun David halus satsaa sata lasissa ruskettumiseen niin päätettiin Audunin kans jakaa meijän energia rannalla kävelyyn, ruskettumiseen ja Bintangin juomiseen.

Ennen asrkanlaskua tytöt Ubudista, Laura, Amelie ja Michela, tuli kans Kutaan. Tytöillä oli muuten ollu ihan hyvä reissu keskellä ei mitään, paria riitaa ja yhtä pahaa ruokamyrkytystä lukuun ottamatta. Laura, Michela ja Amelie tuli rannalle istuskeleen meijän kans. Hetken päästä Amelie joutu kuitenki lähteen takas kotiin koska voi niin huonosti. Amelien toivosta lähin sen mukaan ettii jonku juoman mistä sais eri hivanaineita ja vitaamiinejä jota on menettäny ruokamyrkytyksen takia. Onneks löyty joku paikallinen urheilujuoma joka oli lähimpänä osmosalia. Samalla kun nyt kuitenki lähin rannalta päätin mennä kotiin siisteytymään ennen illallista. Tiesin että oon Audunin kanssa liikkeellä joka on ku tuuliviiri, kaikki voi olla ihan chill kunnes se voi hetkessä se voi keksiä että nyt on jonnekki mentävä!

Tulin takas rannalle freshinä ja ”hehkeenä” ja nyt Ameliekin oli päässy jo semi elävien kirjoihin ja alko oleen nälkänen. Katottiin taas arelasku kera Bintangin ja chillattiin muitten NUS tyyppejen kans kenet tavattiin rannalla.

Lähettiin poikien ja Amelien kans syömään samaan perus aussi paikkaan missä oltiin murkinoitu jo monta kertaa.

Kalaa aasialaisessa sienikastikkeessa...

Illallisen jälkeen muut oli niin raatona et lähti kotiin nukkumaan kun taas minä ja Audun päätettiin lähtee katsastaan Kutan yöelämää. Oltiin päivällä saatu VIP kortit paikkaan nimeltä Sky Garden joka on pahin turistibaari Kutalla. Vip kortilla oli kuitenki se hieno homma että sai ilmasen viunan bileet kello 22 – 23:30 joten päätettiin mennä kuitenki.

Phillip ottaa hörppyä..

Sky gardenin osoite..

Kun tultiin Sky Gardeniin, tajuttiin kuin paljon NUS oppilaita Kutalla oli. Jäätiin Audunin kans jutteleen saksalaisryhmän kans joita ollaan aina välillä nähty kampuksella. Ei siis mitään ykkös ystäviä kun ei tiedetty ees nimiä… Jonkun ajan chillailun jälkeen lähin lyylejen huoneessa käymään ja kun tulin takas kaikki oli kadonnu… Onneks satuin löytään viel yhen sakun ihmismassasta. Jammailtiin siinä sakun kans joku aika kunnes meno alko meneen sellaseks et oli hyvä aika lähteä kotia kohti. Onneks tää ystävällinen saku (jonka nimee en siis vieläkään tiedä) saatto mut kotiin.

24.9 Lauantai

Ojasta allikkoon..

Aamulla oli pikkusen heikko happi edellisen illan Sky Garden hulluttelusta. Päätin kuitenki herätä aikasin että ehdittäis Kutassa jäljellä olevien kans selvittää mitä pitäis tehdä vikan yön suhteen. David ja Michela oli lähteny aamulla takas Sinkkeihin ja mulla ja Lauralla olis sama lento mut vaan seuraavana päivänä.

Kun nousin aamupalalle ja kun kävelin ravintolaan huomasin että paikan omistaja oli kans murkinalla.. Se oli hirmu tykästyny muhun ja halus et istun hänen kanssa sosialisoimaan heti aamutuimaan. Jessus! Koita nyt siinä sit jorista niitä näitä kun ei nyt oo ihan mikään voittaja fiiwis.. Papparainen yritti saada mut jäämään hotelliin vielä yhdeks yöks ja varotti paikoista minne ei kannata mennä. Pahin NOU NOU oli hotelli nimeltä Rita. Mulle jäi vähän epäselväks miks se oli niin kammotus mysteeri.. No onneks hetken jorinoitten jälkeen respaan pukkas joku kriisi ja papparaisen piti siitä häippästä hoitaan pusineksia.

Aamiksen jälkeen heitin kamat kasaan ja päätin mennä lähimpään nettitönöön yrittää vielä kerran tulostaan lähtölappua Air Asian sivuilta. Joo ei workkiny taaskaan..joten hyväksyin faktan että jos en pääse koneeseen tän takia niin vietän loppuvuoden Balilla. Halusin kans tarkistaa et mikä tän Rita hotellin tarina oli. Selvis et siellä oli joku turisti nainen lahdattu huoneeseensa pari kuukautta sit, ja se löydettiin monta viikkoo myöhemmin koska tää lahtaaja oli maksanu huoneen moneks viikoks eteenpäin.. JEESH! Sinne siis!

Kun pidettiin täskyt jämyporukan kans selvis et Amelie oli joutunu lähteen takas Sinkkeihin aamulla koska oli niin huonossa kunnossa. Minä ja Laura päätettiin hetken jorinoitten jälkeen et on kuitenki hyvä ottaa vikaks yöks huone vaikka joudutaanki lähteen jo aamuyöstä kentälle. Laura sano tietävänsä hyvän paikan joten lähti varaileen sitä kun mä lähin checkaan itteeni ulos Ayunista.

Kun päästiin hotellin kadulle tajusin että se on Ritan viereinen hotelli. No sama se, eikai se lahtaaja nyt täällä ihan vakkarina nurkilla voi pyöriä.

Hotellin nimi oli Ayun Beach Inn 2..ja niinku kaikki 2 osat niin tääki oli aivan traagisuus verrattuna ensimmäiseen versioon..

Meiltä oli joku vieny vessankannen kotiinsa..

Ikkunaa ei voinu sulkee ja oven alla oli ainakin torakan mentävä reikä..

Niitä nimittäin ajettiin pois kun sisälle tultiin...

Kamat ineen ja rannalle!

Ihmettelin aikasemmin päivästä et miks Audunin yks silmä on kirkkaan punanen mutta jamppa väitti saaneensa siihen hiekkaa edellisenä päivänä. Sitä alko kuitenki itteensäkin ärsyttään silmän ärtyneisyys ja pyys et katon näänkö mitään erikoista silmässä. Löytyhän sieltä vaikka mitä! Vähän hiekkaa ja edellisenä iltana silmään unohtunu piilari! Hienoa! Äkkiä kipitettiin lähiapteekkiin ja siitä klinikalle.. Perus lauantai..

Klinikan jälkeen Audun halus tarjota mulle murkinan mun klinikka ritarillisuudesta.

Kun silmä oli kunnossa, Audun päätti feidaa meijät tytöt ja lähtee Juhkun luo villalle. Oli puhetta että illalla ois Legian beachilla isot rantabileet. Ite olin kyllä ajatellu et ois ihan hyvä saada levättyä kunnolla vika yö ennen paluuta Sinkkeihin. Lauralla oli tosin muut plänit mielessä. Arskan laskun jälkeen lyyli lähti hirmu rivakkaan laittautumaan huoneeseen ja oli hyvin pynttäytyny illallisella. Jotenki se sai mut taivuteltua siihen että käydään ostaan pieni flasku ja mennään vielä katsastaan rantapirskeet ja Sky Garden vikana reissuiltana.

Mentiin flasku ostoksille samaan paikkaan missä oltiin shoppailtu Juhanan kans tasan viikko sit ennen Topin pirskeitä. Kun tultiin sisään kauppaan omistaja tunnisti mut ja huus jo heti ovelle että ”Hello my friend! You want vodka?” Eihän siinä pahasti dena olo tullu, varsinkaan ku viimeks pullo ei ees ollu mulle vaan Juhanalle. Laura oli aivan shokissa ja kyseli monta kertaa että onko kaikki hyvin ja kuinka monta pulloa olen oikeen tästä paikasta ostanu. Kun oltiin perusteellisesti selvitetty mun vodkan käyttö ja se kuin häntä nolotti kaupassa oli aika lähtee ihmisten ilmoille.

Laskettiin vikat tonnit mitä oli rahaa jäljellä ja eksyttiin Bintangille paikkaan joka ei nyt ehkä ollu ihan meijän kohde ryhmälle. Paikan nimi oli Secret Garden ja paikka kuhisi Balilaisia naisia minitopeissa ja mikrohameissa..ja seinillä oli julisteet että se on husband daycare…Bintang naamariin ja ULOS!

Sattumalta kun päästiin ulos lihatiskiltä ohi sattu käveleen porukka jannuja. Ensin en edes tunnistanu ketään vaan kattelin ihan muuten vaan skandi poikien perään. Jouduin kuitenki kattoon vielä uudestaan kun tajusin että ne oli norskeja jotka oli mun kanssa Tiomanilla ja yksi jannuista oli oikein hyper tyrkky ällö ja sai jopa aiheutettuu pienen ohjelmanumeron käytöksellään.

 Tää mun toljottelu sai kuitenki porukan kiinnostumaan sen verran et lähti juokseen meijän perään. Kun kaikille sitten selvis että ollaan jo vanhoja tuttuja niin mulle selvis että olen jo puoli julkkis niissä piireissä juuri tän Tioman reissun takia. Selvittelyjen ja hyvien naurujen jälkeen lähettiin porukalla Sky Gardeniin.

Taas oli koko NUS paikalla ja paikka oli aivan täynnä joten ei viihdytty kauaa vaan lähdin norskejen kans tarkistaan rantapirskeet. Helpotuksekseni sain taksissa matkalla rannalle Lauralta viestin että on menossa kämpille joten ilmotin pojille et jatkan taksilla kotiin asti. Kuski oli muutenkin menossa Kutaan joten sain kyydin ilmaseks.

Kämpille kun tulin niin Lauraa ei näy missään eikä vastannu puhelimeen. Sillä tolvanalla sattu oleen avain joten en päässy sisälle huoneeseen. En tienny mitä muuta tehdä joten otin jonkun kuivumassa olevan pyyhkeen ja pari meditointi tyynyy ja nukuin oven edessä niinku koira. Tässä vaiheessa en ees jaksanut välittää onko naapurin lahtari himassa vai ei...tai kuin monen torakan vieressä nukun...

25. 9 Sunnuntai

Home <3

Kuski oli sovittu kello puol neljäks hakeen meitä hotellilta. Noin kolmen aikaan Laura tuli sen kanadalais kotimatka löydön kanssa ihmetteleen että missä olen. Olin sen verran kärmeissään ja väsynyt että en jaksanut muuta tehdä kun pestä leegot ja syöksyy lelujen kanssa ulos odottaan autoa.

Olin niin väsynyt et nukahdin aina kun vaan sain pääni nojaamaan jotain vasten.

Hyvin pääsin kaikki tarkastukset ja sain boarding kortin vaikka en ollutkaan onnistunu nettisivuilla. Koneessa puolnukuin siihen asti että sain murkinan jonka olin tilannu ja kun murkina oli kietastu, valot oli aivan poissa.

Kun pääsin kotiin jatkoin vaan raatoilua sängyn pohjalla ja tein pieniä yrityksiä purkaa laukkua. Olo oli kyllä just sellanen että on ollut hyvä loma jos loman jälkeen tarvis loman että palautuis..

Illalla yritin vielä lukee seuraavan päivän mini tenttiin..  Niinku nää mun opiskelut tähänki asti niin unenlahjat vei voiton opiskelu innolta.

Siinä oli mun Balin reissu. Hauskaa oli, hermoja ja vatsalaukkua sai venyttää.

En löytäny reissun aikana Buddhaa, Allahia enkä ketään niitten serkuista,

mut opin paljon ittestäni ja siitä mihin pystyn, mitä puolia pitäis parannella, mitä haluun tehä elämällä, miten elää muitten ja etenki erilaisten ihmisten kans ja mihin haluun tähtää ja missä olla tulevaisuudessa.

Isoin asia minkä ymmärsin (taas) oli että kuin onnellinen ja täydellinen elämä mulla on, kaikki mahtavat, hienot ja vähemmän hienot hetket mitä on vuosienvarrella ollu, on tuonu mut just tänne. Mut hienointa on, että oon saanu kokee ne parhaitten, ihanimpien ja niin super rakkaitten ihmisten kans.

Puss o kram!

XOXOXO Giant Blonde!